Huhkojärvi
| Huhkojärvi | |
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Keski-Suomi |
| Kunnat | Jämsä, Keuruu |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kokemäenjoen vesistö (35) |
| Valuma-alue | Asunnanjärven valuma-alue (35.68) |
| Laskujoki | Eteläjoki [1] |
| Järvinumero | 35.689.1.004 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 112,6 m [1] |
| Rantaviiva | 13,1895 km [2] |
| Pinta-ala | 1,21995 km² [2] |
| Tilavuus | 0,01748576922 km³ [2] |
| Keskisyvyys | 14,33 m [2] |
| Suurin syvyys | 41,94 m [2] |
| Saaria | 3 [2] |
 Huhkojärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Huhkojärvi [2][1] on Keski-Suomessa Keuruulla ja myös vähän Jämsässä sijaitseva järvi, joka kuuluu Kokemäenjoen vesistöön. Se on Suomen 80. syvin järvi.[2][1][3]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven pinta-ala on 120 hehtaaria eli 1,2 neliökilometriä. Se on 4,6 kilometriä pitkä ja 800 metriä leveä luode-kaakko-suuntainen rotkojärvi. Järven länsirantaan ulottuu myös paikoin yli 185 metrin korkeuteen nousevan Huhkovuoren rinteet, jotka laskevat jyrkänteinä suoraan veteen. Vuoren huippu kohoaa yli 70 metriä vedenpintaa korkeammalle. Vaikka järvi on rotkojärven luonteensa mukaisesti pitkä ja kapea, on siinä joitakin erottuvia piirteitä. Pohjoispäässä sijaitsee lyhyt Salkkiniemi, jonka molemmille puolille jää pienet lahdet. Niistä läntinen on Luodelahti, joka on syvempi. Isosaaren kohdalla sijaitsee Tervaniemi ja järven puolivälissä Ekolanniemi.[2][1][4]
Järvessä on kolme saarta. Niiden yhteispinta-ala on yli hehtaari, mikä on noin prosentti järven kokonaispinta-alasta. Isosaari on lähes hehtaarin suuruinen, ja se on 150 metriä pitkä ja 100 metriä leveä. Sen vieressä sijaitseva kartoissa nimettömänä merkitty saari on 60 metriä pitkä mutta kapea saari. Ekolanniemen vieressä sijaitsee Ainosaari, joka on 50 metriä pitkä ja 30 metriä leveä. Pienet saaret ovat runsaasti yli aarin kokoiset.[2][1]
Järvi on luodattu, ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen tilavuus on 17 miljoonaa kuutiometriä eli 0,017 kuutiokilometriä. Järven keskisyvyys on 14,3 metriä ja suurin syvyys on 41,9 metriä. Syvin kohta sijaitsee Tervaniemen edustalla. Alle puolet järvestä on yli 25 metriä syvää. Tervaniemen eteläpuolella on kahdessa kohdassa noin 35 metrin syvänteet. Ekolanniemestä Ainonsaareen on pitkä yli 30 metrin syvänne. Salkkiniemen edustalla on 33 metrin syvänne, ja Luodelahdessa on pienellä alueella noin 15 metriä syvää.[2][1]
Järven rantaviivan pituus on 13,2 kilometriä, josta saarten rantaviivan yhteispituus on 1,0 kilometriä. Sen rannat ovat pääasiassa metsämaata, mutta järven keskellä olevien maatilojen peltoja ulottuu rantaan asti. Järven lähiympäristössä on viisi maatilaa ja vähän haja-asutusta. Sen rannoille on rakennettu yli 20 vapaa-ajan asuntoa. Niille johtaa tiet Pohjoisjärven kylän ja Jaman kulmakunnan yhdistävältä kylätieltä. Pohjoisjärvi on kantatien 58 varressa.[2][1][5]
Luontoarvot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järven eteläpään rannat ovat mukana Natura 2000 -rantojensuojeluohjelmassa (FI0900029). Länsirannasta on suojeltu yksi kilometri ja itärannasta lähes kaksi kilometriä pitkät osuudet järven eteläpäästä Holmanpohjasta. Suojeltu alue kattaa vaihtelevasti noin 200 metriä leveän kaistaleen rantametsikköä. Suojellun alueen pinta-ala on 150 hehtaaria.[1][4]
Eteläpään rannat kohoavat paikoin 60 metriä vedenpinnan yläpuolelle. Kallioperässä esiintyy muun muassa metabasalttia ja amfiboliittia. Alueen kallioperässä oleva kalkki sopeuttaa muuten karuun ympäristöön sellaisia kasvilajeja kuin kissankäpälä, kissankello, kalliokeltanoja, ahokeltanoja ja pahtanurmikka. Humusväritteisessä vedessä kasvavat esimerkiksi lahnaruohoja, järvikorte, ulpukka, siimapalpakko ja suomenlumme. Lintulajistoon kuuluvat muun muassa huuhkaja, kuikka, metso ja pyy.[4]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kokemäenjoen vesistössä (vesistöaluetunnus 35) Keuruun reitin valuma-alueen (35.6) Asunnanjärven valuma-alueella (35.68), jonka Letkujoen–Huhkojärven valuma-alueeseen (35.689) järvi kuuluu. Järven vedenpinnan korkeus on 112,6 metriä mpy.[1][3]
Järvi saa pääosan vedestään ympäristönsä ojitetuilta soilta ja metsistä. Myllypuro, joka laskee järven itärantaan, tuo Autiosuon ja Ruokosuon kuivatusvesiä. Järven eteläpäähän laskee kaivettu oja, jonka valuma-alueella sijaitsee esimerkiksi pikkulammet Vasikkalampi, Myllylampi ja Sauvalammi. Järven länsirantaan laskee vielä Pitkälampi (2 ha).[1][3]
Järven laskujoki on Eteläjoki, joka lähtee sen pohjoispäästä. Joki virtaa Yläsen (3 ha) ja Vähä-Piilemän (6 ha) läpi ja laskee lopuksi Piilemään (24 ha). Siitä laskujoen vesireitti jatkaa Letkujokena Pohjoisjärveen (305 ha), joka kuuluu jo Pohjoisjärven alueeseen (35.681). Pohjoisjärvestä se laskee vielä Hoskarinjokena Keurusselkään.[1][3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Huhkojärvi, Keuruu (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 14.9.2019.
- ↑ a b c d e f g h i j k l Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ a b c d Huhkojärvi (35.689.1.004) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ a b c Huhkojarvi (5948) ympäristö.fi. 10.7.2013. Helsinki: Keski-Suomen ELY-keskus. Viitattu 15.8.2018.
- ↑ Huhkojärvi, Keuruu (sijainti ilmavalokuvassa) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 143.9.2019.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Einari Vuorela : Huhkojärvi Keurulla, Kansan kuvalehti, 06.07.1928, nro 27, s. 7, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot