Hormuz (saari)
| Hormuz | |
|---|---|
 |
|
  Hormuz |
|
| Koordinaatit | |
| Merialue | Hormuzinsalmi |
| Pinta-ala | 45 km² |
| Valtio | |
| Valtio |
 Iran |
| Provinssi | Hormozgān |
| Väestö | |
| Väkiluku | n. 5 700 |
| Suurin kaupunki | Hormuz |
Hormuz (pers. هرمز, Hormoz) on saari Iranin rannikolla Hormuzinsalmessa. Historiallisesti saari oli tärkeä kauppapaikka. Nykyisin sillä asuu muutamia tuhansia asukkaita. Sen ainut asutuskeskus on Hormuzin kylä, jolla sijaitsee myös vanhan loisteliaamman kaupungin raunioita.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hormuz sijaitsee Iranissa Hormuzinsalmessa Persianlahden ja Omaninlahden välissä.[1] Hallinnollisesti se kuuluu Iranin Hormozgānin provinssiin.[2] Saari on noin 8 kilometrin päässä mantereesta[1], 18 kilometrin päässä Bandar Abbasista ja 20 kilometrin päässä Qešmin saaresta. Hormuzin pinta-ala on 45 km².[2] Maasto on kukkulaista ja kasvillisuutta ei ole juuri lainkaan.[1] Monimutkaisen geologian takia saaren maasto on hyvin värikästä. Maaperän rautaoksidi aiheuttaa monin paikoin maaston punaisen värin.[3]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hormuzin ruhtinaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Niin sanottu Vanha Hormuz sijaitsi mantereella ja oli tullut tunnetuksi kauppasatamana. Sen hallitsijat olivat luoneet oman kuningaskuntansa. Hormuzin saari noin 60 kilometriä vanhasta Hormuzin kaupungista länteen ei alkujaan ollut erityisen houkutteleva kohde. Saarella ei ollut esimerkiksi omia vedenlähteitään ja se oli kokonaan riippuvainen ulkopuolelta tuotavista tarvikkeista. Vanha Hormuz oli kuitenkin hyvin altis esimerkiksi eri heimojen hyökkäyksille. Hormuzin hallitsijat olivat lisäksi ajautuneet sisäisiin kiistoihin. Vuonna 1296 valtaan Hormuzissa oli noussut Baha al-Din Ayaz, joka päätti ostaa tuolloin nimellä Jarun tunnetun saaren, jonne rakennettiin niinsanottu "uusi" Hormuz satamineen. Koko vanhan Hormuzin väestö siirrettiin tähän uuteen kaupunkiin ja vanha Hormuz raunioitui. Ajan kanssa nimestä katosi sen "uusi" osuus ja Hormuz alkoi tarkoittaa nimenomaan saarta ja sen uutta kaupunkia. Hormuzista tuli alueen maiden välisen vienti- ja tuontikaupan keskus. Esimerkiksi Ibn Battuta kirjoittaa uudesta Hormuzista kuvaillen sitä suureksi kaupungiksi, jossa on vilkkaita toreja.[4]
Portugaliaiset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Alfonso de Albuquerquen johtamat portugalilaiset iskivät saarelle syyskuussa 1507. Hän aloitti linnoituksen rakennustyöt, mutta portugalilaisten keskenäinen riitely pakotti heidät lähtemään ennen sen valmistumista. He palasivat maaliskuussa 1515 ja portugalilaiset hallitsivat saarta lähes sata vuotta. Hormuzilla oli edelleen omat ruhtinaansa, mutta he olivat Portugalin kuninkaan alaisia. Portugalilaisten valta säilyi huolimatta kapinasta vuosina 1521–1522, sekä osmanien hyökkäyksistä vuosina 1552 ja 1581. Michele Membré kuvaili Hormuzia pieneksi noin 2 000 asukkaan kaupungiksi mainiten, että kauppayhteyksien takia tarvikkeista on vaihdellen joko pulaa tai ylitarjontaa. Kauppa ei ollut ainut tekijä, joka teki saaresta tärkeän tukikohdan portugalilaisille. Esimerkiksi lähetyssaarnaajat kulkivat sen kautta laajoille alueille muualla maailmassa. Portugalin valta saarella päättyi lopulta vuonna 1622, kun sen valtasivat Persian safavidihallitsijat. Saari ja kaupunki kärsivät merkittäviä tuhoja valtauksen ankarassa taistelussa.[4]
Persialaiset ja Oman
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Safavidit eivät halunneet käyttää sarta kauppatukikohtana, eikä sen kehittämiseen näin kiinnitetty juurikaan huomiota. Hävityksiä kokeneen saaren raunioita käytettiin uuden mantereen Bandar Abbasin satamakaupungin rakentamiseen. Paikalla ylläpidettiin joitakin sotilaita, lähinnä jotta jokin muu valta ei valtaisi saarta. Paikalliset myivät kivisuolaa ja rautaoksidia, harjoittivat kalastusta ja tekivät kausitöitä mantereella. Jotkin ulkovallat olivat kiinnostuneita saaren omistuksesta. Esimerkiksi Alankomaat kaavailivat 1600-luvulla hyödyntävänsä sitä kauppa-asemana. Masqatin imaami hyökkäsi vuonna 1717, mutta ei onnistunut valtaamaan saarta. 1730-luvulla vastuussa saaren hallinnosta oli Bani Maʿin -heimo. Heimo liittoutui Masqatin kanssa hyökkäyksissä Bandar Langaan ja Bandar Abbasiin vuonna 1773. Masqatin hallitsijat myös siirsivät saarelle itselleen uskollisia Sowaydis-heimon jäseniä. He harjoittivat merirosvousta kohteenaan laivat, jotka eivät maksaneet tulleja Masqatiin. Ryhmän iskettyä brittilaivalle Masqatin hallitsija pakotettiin siirtämään heidät pois saarelta. Masqat oli kuitenkin sopinut saaren vuokrasta Persian hallitsijoiden kanssa vuosiksi 1798–1854 ja saari oli näin periaatteessa tuolloin osa Omania.[4]
Nykyaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saaren merkitys väheni 1800-luvun aikana. Vakinaista asutustakaan ei juuri ollut paikallisten tehdessä kesäisin kausitöitä mantereella. Ainoat vakituiset asukkaat olivat muutamat kalastajat. 1900-luvulla kalastus oli saaren tärkein elinkeino. Vuosisadan loppupuolella saaren strateginen merkitys on kuitenkin jälleen kasvanut, etenkin koska Hormuzinsalmesta tuli tärkeä öljykaupan vesiväylä.[4]
Väestö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hormuzin asukasluku oli Iranin vuoden 2011 väestönlaskennan perusteella noin 5 700.[2] Asukasluku voi kesäisin puolittua paikallisten matkustaessa töihin mantereelle. Saaren ainut asutuskeskus on Hormuzin kylä. Paikalla on joitakin aikanaan merkittävän kaupan keskuksen raunioita.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hormuz Encyclopædia Britannica. Viitattu 22.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c Ahmadi, A. , Mosammam, H. and Mirzaei, N.: Land Suitability Evaluation to Determine the Appropriate Areas of Development: A Case Study of Hormuz Island Open Journal of Ecology, 7, 518-534. 2017. Viitattu 22.9.2024. (englanniksi)
- ↑ Misbaah Mansuri: The 'rainbow island' most travellers don't know BBC Travel. BBC. Viitattu 22.9.2024. (englanniksi)
- ↑ a b c d Willem Floor: HORMUZ ii. ISLAMIC PERIOD Encyclopædia Iranica online edition. Viitattu 22.9.2024. (englanniksi)