Hondurasin–Nicaraguan sota
Hondurasin–Nicaraguan sota käytiin vuonna 1907 Hondurasin ja Nicaraguan välillä.
Liberaali José Santos Zelaya nousi Nicaraguan presidentiksi vuonna 1893 vallankaappauksella. Hänen tavoitteenaan oli luoda omalla johdollaan uusi Keski-Amerikan liittovaltio, ja tämän vuoksi hän sekaantui naapurimaiden politiikkaan.
Vuonna 1903 konservatiivi Manuel Bonilla kaatoi Zelayan tukeman Hondurasin liberaalin hallinnon ja nousi maan uudeksi presidentiksi. Vuonna 1906 Zelayan tukemat Hondurasin kapinalliset yrittivät kaataa Bonillan hallituksen. Kun hallituksen joukot ajoivat takaa kapinallisia Nicaraguan puolelle, vaati Zelaya korvauksia niiden aiheuttamista vahingoista. Honduras kieltäytyi maksamasta. Tämän jälkeen Nicaraguan joukot hyökkäsivät Hondurasiin ja voittivat hondurasilaiset 18. maaliskuuta 1907 Namasiguen taistelussa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun konekivääreitä käytettiin Keski-Amerikassa. Hondurasin pääkaupunki Tegucigalpa miehitettiin, Bonilla pakeni Yhdysvaltoihin ja Zelaya nimitti maan uudeksi johtajaksi Miguel R. Dávilan.
Bonilla aloitti uuden sisällissodan liberaaleja vastaan vuonna 1909. Sota päättyi tulitaukoon 1911, jonka jälkeen pidettiin vaalit. Bonilla voitti vaalit, kun hänet valittiin presidentiksi 29. lokakuuta 1911.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kohn, George C.: Dictionary of Wars. Facts on File Publications, New York, 1986. ISBN 0 948894 091