Honda

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Honda Motor Company)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli kertoo autonvalmistajasta. Nimen muita merkityksiä on lueteltu täsmennyssivulla.
Honda Motor Company, Ltd.
Tunnuslause The Power of Dreams
Yritysmuoto Pörssiyhtiö
Osake TYO: 7267
NYSE: HMC
ISIN JP3854600008
Perustettu 24. syyskuuta 1948
Perustaja Soichiro Honda
Takeo Fujisawa
Toimitusjohtaja Takahiro Hachigo
Puheenjohtaja Toshiaki Mikoshib
Kotipaikka Minato, Tokio, Japani
Toiminta-alue maailmanlaajuinen
Toimiala Autoteollisuus
Ilmailu
Telematiikka
Tuotteet Autot
Moottoripyörät
Skootterit
Sähkögeneraattorit
Vesipumput
Puutarhatyökalut ja varusteet
Puutarhajyrsimet
Perämoottorit
Robotiikka
Liikevoitto Nousua 544,8 miljardia ¥ (2013)
Nettotulos Nousua 367,1 miljardia ¥ (2013)
Henkilöstö 179 060 (2012)
Kotisivu global.honda

Honda Motor Company, Ltd. (jap. 本田技研工業株式会社, Honda Giken Kōgyō Kabushiki-gaisha) on japanilainen autojen ja moottoripyörien valmistaja. Lisäksi valikoimiin kuuluvat mönkijät, generaattorit, perämoottorit, ruohonleikkurit ja puutarhavälineet.

Honda oli vuonna 2015 maailman suurin moottorinvalmistaja.[1] Se valmistaa joka vuosi noin 14 miljoonaa polttomoottoria. Toisaalta Honda lopetti polttomoottoristen autojen markkinoinnin Euroopassa jo 2022 ja aikoo lopettaa niiden tuotannon vuoteen 2040 mennessä[2][3] Bensiinikäyttöisten puutarhakoneiden tuotannon se lopetti 2024[4].

Hondan pääkonttori sijaitsee Minatossa, Tokiossa.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Soichiro Honda aloitti valmistamalla männänrenkaita marraskuussa 1937. Pian hänestä tuli Toyotan alihankkija. Sen jälkeen Honda laajensi muihin moottorin osiin ja jopa lentokoneen potkureihin.[6]

Toisen maailmansodan jälkeen Soichiro Honda saavutti etulyöntiaseman Japanin markkinoilla. Hän suunnitteli ja valmisti ensin puuöljyllä toimivan mopedin, sitten itse suunnittelemansa kaksitahtimoottoriversion ja lopulta nelitahtisen moottoripyörän.[6]

1960-luvulla Honda valloitti suurimman osan maailmanmarkkinoista. 1980-luvulla Honda hallitsi 60 % maailman moottoripyörämarkkinoista ja 1990-luvulla tehtaat tuottivat kolme miljoonaa moottoripyörää vuodessa.[6]

Honda aloitti autojen valmistamisen Japanin markkinoille 1960. Kansainväliseen moottoriurheiluun osallistumisesta huolimatta Hondalla oli suuria vaikeuksia myydä autoja Yhdysvaltoihin. Hondan pienet autot eivät saaneet tarvittavaa huomiota amerikkalaisilta ostajilta.lähde?

Vuonna 1972 Honda sai jalan ovenväliin amerikkalaisille markkinoille uudella Civicillä, joka oli suurempi kuin aikaisemmat mallit, mutta silti selvästi pienempi verrattuna tyypilliseen amerikkalaiseen autoon. Civicin etuna oli myös se, että se täytti uudet yhdysvaltalaiset päästönormit ilman katalysaattoria, kun sen kilpailijat joutuivat lisäämään autoihinsa hintoja nostaneen katalysaattorin.[6]

Vuonna 1976 Accord oli heti suosiossa ja Honda löysi markkinaraon Yhdysvalloissa.

Vuonna 1982 Honda oli ensimmäinen japanilainen autonvalmistaja Yhdysvalloissa, Honda of America aloitti autojen valmistuksen ja Japanista tuotiin uusia malleja: Prelude sekä Accordin ja Vigorin viistoperämallit.

Vuonna 1989 Honda lanseerasi VTEC-järjestelmän moottoreihinsa. Nykyisin tämä tekniikka on vakiona suurimmassa osassa Hondan autoja.

Yhtiö alkoi vuonna 1996 kehittää HondaJet-lentokonetta.

Vuonna 2004 yritys alkoi valmistaa dieselmoottoreita, jotka ovat hiljaisia eivätkä tarvitse erilaisia suodattimia läpäistäkseen päästöstandardit.lähde?

Vuonna 2015 Honda osoittautui yhdeksi monista autonvalmistajista, joiden dieselautojen päästöt olivat realistisimmissa ajotesteissä suuremmat kuin laboratoriotesteissä, mutta laittomasta toiminnasta ei ollut mitään todisteita.[7]

Helmikuussa 2019 Honda ilmoitti sulkevansa Britannian Swindonissa sijaitsevan autotehtaansa, mikä merkitsi irtisanomista noin 3 500 työntekijälle. Hondan mukaan päätös ei liittynyt brexitiin eli Britannian eroon Euroopan unionista.[8]

Lokakuussa 2019 Honda ja Hitachi ilmoittivat tytäryhtiöiden yhdistämisestä Hitachi Automotiveen, josta sekä Hitachi että Honda omistavat osuuden.[9]

Vuoden 2021 huhtikuussa Honda ilmoitti että Hondan tähtäimessä on myydä vuoteen 2040 mennessä enää pelkästään sähköautoja.[10]

Lokakuussa 2023 Honda ja General Motors kertoivat, että suunniteltu yhteistyö sähköautojen valmistuksessa on peruttu. Aiemmin kerrottiin, että Honda alkaisi valmistaa sähköautoja, jotka käyttäisivät General Motorsin Ultium-akkuja ja ensimmäiset autot julkaistaisiin vuonna 2027. Yhteisessä lausunnossa Honda ja GM kertoivat, että markkinat olisivat vaikeita edullisille sähköautoille ja yritykset etsivät ratkaisua erillään. GM julkaisi LG Chemin kanssa kehitetyt litium-ioni -tekniikkaan perustuvat Ultium-akut vuonna 2020 ja niiden piti olla valmiita sarjatuotantoon, mutta GM:llä ja LG Chemillä on ollut tässä vaikeuksia.[11]


Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen.
Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Honda Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsinkiläinen Oy Otto Brandt Ab aloitti Honda-moottoripyörien tuonnin Suomeen vuonna 1960. Autojen tuonnin aloitti sama yrittäjä viisi vuotta myöhemmin, samoihin aikoihin monen muun japanilaismerkin Suomeen tulon kanssa. Ensimmäiset Suomeen saadut Hondan automallit olivat muutamina yksittäiskappaleina tuodut S600- ja S800-urheiluautot. Vuonna 1968 Hondan maahantuonti siirtyi Berner Oy:lle ja markkinoille tulivat pikkuautot N360 ja N600.[12] Vuoden 1969 lopussa Honda-autoja oli Suomen ajoneuvorekisterissä vain 321 kappaletta – vähemmän kuin esimerkiksi itäsaksalaista Ifaa, jonka tuotanto oli lopetettu jo kauan aiemmin –, mutta kymmenen vuotta myöhemmin jo liki 4 000 autoa. Vuonna 1973 alkoi Honda Monkey-mopon tuonti saman yrityksen puolesta. Vuonna 1976 Hondan autojen maahantuonti siirtyi Oy Veho Ab:lle,[13] kunnes Honda alkoi vuonna 2000 huolehtia maahantuonnista itse Vehon säilyessä jälleenmyyjänä[14]. Vuonna 2017 Hondan Suomeen tuonti siirtyi tanskalaisen Nic. Christiansen Groupin tytäryhtiölle nimeltä NCG Import Finland Oy Ab[15].

Hondan ensimmäisiä Suomessa myytyjä malleja N360, N600, S600 ja S800 oli vuoden 1999 lopussa rekisteröitynä vielä yhteensä yhdeksän. Kaikkiaan Hondia oli henkilöautorekisterissä tuolloin 57 074, mikä teki siitä Suomen 13. yleisimmän henkilöautomerkin. Eniten rekisteröityjä Hondan henkilöautomalleja vuoden 1999 lopussa olivat Civic (32 412 kpl) ja Accord (20 550 kpl).[16]

Moottoriurheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Katso myös: Honda Formula 1 -sarjassa
Ayrton Senna voitti Hondan moottoreilla kaikki maailmanmestaruutensa.

Hondan perustaja Sōichirō Honda oli kilpa-ajaja itsekin. Vuonna 1959 Honda saapui viiden moottoripyörän kanssa Isle of Man -kisaan, maailman arvostetuimpaan moottoripyöräkilpailuun. Pyörän alusta saatiin toimimaan kunnolla vasta vuonna 1961, jolloin Mike Hailwood saavutti ensimmäiset voitot 125 ja 250 cc -luokissa.

Hondan talli yllätti osallistumalla Formula 1 -kisaan vuonna 1964, vain kolme vuotta ensimmäisen autonsa valmistuksen jälkeen. Yhtiö aloitti RA271-auton suunnittelun vuonna 1962, säikäyttäen eurooppalaiset Formula 1 -tallit kokonaan japanilaisella tehdastallilla (pois lukien yhdysvaltalaiset kuljettajat Ronnie Bucknum ja Richie Ginther). Huolta herätti erityisesti se, että Honda rakensi oman moottorin ja alustan, kun aikaisemmin vain Ferrari oli pystynyt samaan. Toisella kilpailukaudellaan Honda saavutti ensimmäisen palkintokorokepaikkansa, kun Ginther voitti Meksikon GP:n RA272-autolla. Vuonna 1966 Honda osallistui vain muutamaan kisaan, mutta seuraavana kautena 1967 Honda pääsi juhlimaan taas voittoa, kun John Surtees ajoi Italian GP:n voittoon RA300-autolla. Vuonna 1968 Jo Schlesser kuoli Ranskan GP:ssä. Tämä murhenäytelmä yhdistettynä yhtiön kaupallisiin vaikeuksiin myydä autoja Yhdysvalloissa sai Hondan vetäytymään kansainvälisestä moottoriurheilusta tuona vuonna.

Honda palasi Formula 1 -sarjaan vuonna 1983 moottorivalmistajana, ja pysyi mukana vuoden 1992 loppuun asti, tehden yhteistyötä muun muassa Williamsin, Lotuksen, McLarenin ja Tyrrellin kanssa. Keke Rosberg toi Hondalle paluunsa jälkeen ensimmäisen voiton Dallasin GP:ssä vuonna 1984. Valtakautensa huipulla Honda voitti kuusi peräkkäistä valmistajien maailmanmestaruutta vuosina 1986–1991 Williamsin ja McLarenin kanssa, ja Nelson Piquet, Ayrton Senna ja Alain Prost voittivat Hondan moottoreilla viisi peräkkäistä kuljettajien maailmanmestaruutta vuosina 1987–1991.[17] Erityisen ylivoimainen Honda oli kaudella 1988, kun McLaren-Hondat voittivat 16:sta kilpailusta uskomattomat 15.

Honda palasi takaisin F1-sarjaan vuonna 2000, valmistamalla moottorit BAR:lle. Muutaman raskaan vuoden jälkeen he saavuttivat kaudella 2004 valmistajien MM-sarjassa toisen sijan. Vuoden 2005 lopussa Honda osti BAR-tallin, ja vuodesta 2006 alkaen Honda kilpaili jälleen Formula 1:ssä omalla tallillaan. Kaudella 2006 Jenson Button voitti Unkarin GP:n, mutta joulukuun alussa 2008 Honda ilmoitti jättävänsä Formula 1:set maailman taloustilanteen heikkenemisen takia.[18]

Honda palasi Formula 1-sarjaan McLarenin moottorintoimittajaksi kaudesta 2015 eteenpäin.[19][20] McLaren ja Honda eivät saaneet yhteistyötä kuitenkaan toimimaan ja Honda lopetti moottorin valmistuksen McLarenille kaudeksi 2017. Kaudella 2018 Honda aloitti yhteistyön Toro Rosson kanssa, ja kaudella 2019 Honda alkoi työskentelemään myös Red Bullin kanssa. Kausi 2019 toikin Hondalle sen ensimmäiset voitot paluunsa jälkeen, kun Max Verstappen voitti kolme kisaa.

Autot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
2016 Honda Civic
2018 Honda Accord

Moottoripyörät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honda CBR 1000 F
Honda CBR 1000RR

Off Road

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • CRF50F
  • CRF70F
  • CRF80F
  • CRF100F
  • CRF150R
  • CRF230F
  • CRF250X
  • CRF250R
  • CRF450X
  • CRF450R
  • CRM 125R
  • MTX 125R
  • XR250R
  • XR650L
  • XR400R
  • XR650R

Motocross

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • CR500AFX
  • CR500R
  • CRF450R
  • CR250R
  • CRF250R
  • CR125R
  • CRF150RB
  • CR80R
  • CR80R2
  • CR85R
  • CR85RB
  • CR85R Expert

Skootterit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Honda ASIMO
  • Elite 80
  • Express
  • Metropolitan
  • Metropolitan II
  • Honda NH
  • Ruckus
  • Reflex
  • Reflex ABS
  • SFX
  • Silver Wing
  • Silver Wing ABS
  • X8R-S/X

Robotit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mopot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Perämoottorit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Honda on ensimmäinen merkittävä nelitahtiperämoottorien valmistaja.

  • BF 2.3
  • BF 5
  • BF 6
  • BF 8
  • BF 10
  • BF 15
  • BF 20
  • BF 30
  • BF 40
  • BF 50
  • BF 75
  • BF 90
  • BF 115
  • BF 135
  • BF 150
  • BF 200
  • BF 225

Kumiveneet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • T20-SE
  • T25-SE
  • T25-AE
  • T30-AE
  • T35-AE
  • T40-AE
  • T24-IE
  • T27-IE
  • T32-IE
  • T38-IE

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hondan hurja konsepti yhdistää auton ja moottoripyörän ominaisuudet Teknavi. 2015. Viitattu 18.4.2016.
  2. ↑ Järveläinen, Ville: Muutos on nopea: Maailman suurin moottorivalmistaja lopettaa bensa- ja dieselautojen myynnin Euroopassa jo vuonna 2022 MTV Uutiset. 7.12.2020. Viitattu 28.6.2024.
  3. ↑ Pyyny, Petteri: FT: Honda lopettaa bensa- ja dieselautonsa vuonna 2040 dawn.fi. 2021?. Viitattu 28.6.2024.
  4. ↑ Tuominen, Henrik: Honda lopettaa bensiinikäyttöisten ruohonleikkurien valmistuksen tyyliniekka.fi. 17.5.2023. Viitattu 28.6.2024.
  5. ↑ Honda Welcome Plaza Aoyama Go Tokyo. Arkistoitu 27.4.2016. Viitattu 18.4.2016.
  6. ↑ a b c d Soichiro Honda Biography: A Great History of Japanese Car Manufacturer Atrum People. Viitattu 18.4.2016.
  7. ↑ Four more carmakers join diesel emissions row 9.10.2015. The Guardian, theguardian.com. Viitattu 13.1.2017. (englanniksi)
  8. ↑ Seppo Ylönen: Honda sulkee autotehtaan Britanniassa. Aamulehti 20. helmikuuta 2019, s. A18. Alma Media.
  9. ↑ Hitachi, Honda suppliers to merge parts business to cut EV, self-driving costs reuters.com. 30.10.2019. Viitattu 15.8.2021. (englanniksi) 
  10. ↑ Honda: Vuonna 2040 vain sähköautoja Ilta-Sanomat. 26.4.2021. Viitattu 27.4.2021.
  11. ↑ Jonathan M. Gitlin: Honda says making cheap electric vehicles is too hard, ends deal with GM arstechnica.com. 25.10.2023. Viitattu 26.10.2023. (englanniksi)
  12. ↑ Kimmo Levä ja Martti Piltz (toim.): Tietä perille: Mobilia-vuosikirja 1994, s. 53. Kangasala: Vehoniemen Automuseosäätiö, 1994.
  13. ↑ Timo Laitinen: Auto 70-luvulla, s. 90–92. Helsinki: Alfamer Oy, 2008. ISBN 978-952-472-003-8.
  14. ↑ Arola, Heikki: Honda ottaa autojensa maahantuonnin itselleen. Helsingin Sanomat, 3.11.2000. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 27.6.2024.
  15. ↑ Honda järjestäytyy uudelleen – Suomeen itsenäinen maahantuoja Moottori. 9.2.2017. Viitattu 27.6.2024.
  16. ↑ Kari Pynnä: Näillä ajamme: autokantatilasto 31.12.1999 (1. osa). Tekniikan Maailma 11/2000, s. 153. Helsinki: Yhtyneet Kuvalehdet.
  17. ↑ Honda • STATS F1 www.statsf1.com. Viitattu 22.2.2020.
  18. ↑ Honda Pulls Out of Formula One Racing NY Times. Viitattu 18.4.2016.
  19. ↑ http://www.redbull.com/fi/fi/motorsports/f1/stories/1331702493040/f1-2015-ennakko
  20. ↑ Honda confirms they will return to F1 in 2015 to supply engines to McLaren Fox Sports. 2013. Viitattu 18.4.2016.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Honda.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Honda&oldid=22709915”