Homositruunahappo
Homositruunahappo | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | 2-hydroksibutaani-1,2,4-trikarboksyylihappo |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C(CC(CC(=O)O)(C(=O)O)O)C(=O)O[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C7H10O7 |
Moolimassa | 206,15 g/mol |
Homositruunahappo (C7H10O7) on trikarboksyylihappoihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä esiintyy eräissä entsyymeissä koentsyyminä. Homositruunahappo on kiraalinen yhdiste ja biologisesti tärkeä on erityisesti R-enantiomeeri.
Homositruunahappoa esiintyy erityisesti nitrogenaasientsyymeissä koentsyyminä. Se sitoutuu niin kutsuttuun nitrogenaasialayksikköön tässä entsyymikompleksissa ja koordinoituu molybdeeni- tai vanadiini-ioneihin, jotka ovat yhteydessä entsyymin rauta- ja sulfidi-ionien muodostamaan klusteriin. Koordinoituminen molybdeeniin tai vanadiiniin tapahtuu karbonyyli- ja hydroksyyliryhmien välityksellä. Homositruunahappo on välttämätön entsyymin toiminnalle, mutta tarkkaa syytä tähän ei vielä tunneta.[2][3][4][5] Eliöt tuottavat homositruunahappoa asetyylikoentsyymi-A:sta ja α-ketoglutaarihaposta homositraattisyntaasientsyymin katalysoimana[4].
Paitsi nitrogenaaseissa homositruunahappoa esiintyy myös eräiden bakteerien tuottamissa polysakkarideissa. Esimerkiksi Streptomyces neyagawaensis-bakteeri tuottaa homositruunahaposta ja kolmesta riboosiyksiköstä koostuvaa ribositriiniä, joka on dekstraanisukraasientsyymin inhibiittori. Sitä on tutkittu käytettäväksi vaikuttavana lisäaineena hammastahnoissa.[6]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ 3562-74-1 – Substance summary PubChem. NCBI. Viitattu 26.2.2017.
- ↑ Jeremy M. Berg, John L. Tymoczko & Lubert Stryer: Biochemistry, 6th Edition, s. 680–683. W. H. Freeman and Company, 2006. ISBN 978-0-7167-8724-2 (englanniksi)
- ↑ William E. Newton: Nitrogen Fixation, Kirk-Othmer Encyclopedia of Chemical Technology, John Wiley & Sons, New York, 2015. Viitattu 26.2.2017
- ↑ a b James W. B. Moir: Nitrogen Cycling in Bacteria, s. 83–84. Caister Scientific Press, 2011. ISBN 978-1904455868 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Barry E. Smith, Raymond L. Richards & William E. Newton: Catalysts for Nitrogen Fixation, s. 236. Springer, 2004. ISBN 978-1-4020-2508-2 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Severian Dumitriu: Polysaccharides in Medicinal Applications, s. 364. CRC Press, 1996. ISBN 9780824795405 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.2.2017). (englanniksi)