Asetyylikoentsyymi-A

Asetyylikoentsyymi-A

Asetyylikoentsyymin keskeinen osuus katabolisessa aineenvaihdunnassa. Niin aminohappojen, hiilihydraattien kuin rasvahappojenkin on muututtava asetyyliryhmiksi ja liityttävä koentsyymi-A:han päästäkseen sitruunahappokiertoon eli Krebsin sykliin tuottamaan pelkistyneitä elektroninsiirtäjäkoentsyymeitä oksidatiivista fosforylaatiota varten, joka on solun keskeisin ATP:n tuotantoreaktioketju.

Asetyylikoentsyymi-A eli aktiivinen etikkahappo on kaikille ravintoaineille yhteinen välituote solun vapautettaessa energiaa. Asetyylikoentsyymi-A:ta saadaan monosakkarideista, triglyserideistä sekä aminohapoista erilaisten reaktiovaiheiden kautta. Asetyylikoentsyymi-A:n asetyyliryhmän hiilet (C) hapettuvat hiilidioksidiksi Krebsin syklissä ja vedyt (H) siirtyvät erityisten koentsyymien avulla elektroninsiirtoketjuun. Näissä reaktioissa vapautuu energiaa, joka varastoidaan fosfaattiyhdisteisiin, esimerkiksi ATP:ksi.

Asetyylikoentsyymi-A:n kemiallinen kaava on C₂₃H₃₈N₇O₁₇P₃S, moolimassa 809,572 g/mol ja CAS-numero 72-89-9.

Ravintoaineiden muuttuminen asetyylikoentsyymi-A:ksi

Solujen energialähteinä toimivat ensi sijassa hiilihydraatit ja rasvahapot, mutta muitakin molekyylejä esimerkiksi aminohappoja voidaan käyttää. Aminohappojen käyttö energialähteenä on tosin normaalitilanteissa vähäistä.

Glukoosi hajoaa glykolyysissä kahdeksi pyruvaatiksi, joista edelleen molemmista saadaan oksidatiivisessa dekarboksylaatiossa kaksi asetyylikoentsyymi-A:ta. Jos taas happea (O) ja mitokondrioita ei ole tarpeeksi saatavilla, pyruvaatti pelkistyy edelleen maitohapon anioniksi laktaatiksi.

Rasvahapot hajoavat pääasiassa hapettumalla β-oksidaatiossa niin, että rasvahappoketjusta irtoaa kahden hiilen asetyyliryhmiä, jotka ovat kiinnittyneenä reaktioon osallistuvaan koentsyymi-A:han.

Aiheesta muualla

• Terveyskirjasto: Asetyylikoentsyymi A
• PubChem: Acetyl Coenzyme A (englanniksi)
• KEGG: Acetyl coenzyme A (englanniksi)
• Human Metabolome Database: Acetyl-CoA (englanniksi)