Hirvijärvi (Tervo)
| Hirvijärvi (Hirvijärvi-Ahvenisen järvenosa) |
|
|---|---|
| Valtiot | Suomi |
| Maakunnat | Pohjois-Savo |
| Kunnat | Tervo, Kuopio (Karttula) |
| Koordinaatit | |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Kymijoen vesistö (14) |
| Valuma-alue | Tallusjärven valuma−alue (14.77) |
| Tulouomia |
Talluskanava Tallusjärvestä, Vanhakanava Tallusjärvestä, Suojärvenkanava Suojärvestä |
| Laskujoki |
Hirvikoski Ylä− ja Ala Muuraiseen, Hirvisalmi Ahveniseen (bif.) |
| Mittaustietoja (järvenosa) | |
| Pinnankorkeus | 101,4 m [1] |
| Pituus | 13,3 km [1] |
| Leveys | 3,3 km [1] |
| Valuma-alue | 148,77 km² [2] |
| Keskivirtaama | alle 3,9 m³/s (MQ) [3] |
| Saaria | 147 [1] |
| Uittosaari, Ravisaari, Pukkisaari, Lehtosaari, Rasvosaaret, Poikasaari, Jurvonsaari, Koskisaari, Niinisaaret | |
 Hirvijärvi |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hirvijärvi on Pohjois-Savossa Tervossa ja Kuopion Karttulassa sijaitseva ja useasta järvialtaasta tai järvenosasta muodostuneen Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovun laaja järviallas. Sen vedenpinnan korkeus on kuitenkin samalla tasolla kuin alapuoleisella Ahvenisella, joten vesistöviranomaiset eivät kohtele näitä erillisinä järvinä. Tässä esityksessä on jätetty pois myös Ylä- ja Ala-Muurainen, joka jäi Hirvikosken pohjapadon toiselle puolella. Sen vedenpinta on nykyään alempana kuin Hirvijärvellä.[4][1][5]
Maantietoa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirvijärvi on 13,3 kilometriä pitkä ja 3,3 kilometriä leveä. Järvi on enimmäkseen kapea niin, että vastaranta näkyy yleensä 500–800 metrin päässä. Poikkeus on järven pohjoispää, jossa aukeaa laajempi järvenselkä. Järvenselältä työntyy poispäin laajat Pirttilahti ja Suolahti. Pirttilahden eteläpuolella sijaitsee kilometrin pituinen, mutta varsin kapea, Utrianniemi, jonka suojaan jää yhtä pitkä Utrianlahti. Pohjoisrannikolta alkaa Rakkineensalmi, joka takaa löytyy pari kilometriä pitkä ja 700 metriä leveä Suokkuanlahti. Järvi kapenee kohti kaakkoa. Järven rannikko on pääasiassa alavaa metsämaastoa, jonka rannat ovat matalia. Korkeita rannanläheisiä mäki löytyy ainoastaan Suokkuanlahdella, jossa Nokurinniemi ja Suokkuanniemi kohoavat 15 metrin korkeuteen ja Nikinkangas 35 metrin korkeuteen.[1][6]
Ahvenisen ja Hirvijärven saaria on yhteensä 248. Hirvijärvellä niitä on kartasta laskien 147, jota tekee 60 % kaikista saarista. Yli hehtaarin kokoisia saaria ovat etelästä lukien Ravisaari, Koukkusaari, Pukkisaari, Lehtosaari, Niinisaaret, Jurvonsaari, Koskisaari ja Kotasaari. Aina kiinteästi asuttu saari vaikuttaisi olevan kaakkoispäässä sijaitseva Uittosaari, jonne tulee siltarakennelma.[1]
Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Ahvenisen ja Hirvijärven yhteinen keskisyvyys on 1,8 metriä, mikä kuvaa hyvin myös Hirvijärven syvyyttä. Karttapaikan kartassa ovat vähintään 3-metriset syvyyskäyrät harvinaisia. Niinisaarten länsipuolella on pienialainen yli 10-metrinen syvänne ja järven kaakkoispäässä yksi yli 9-metrinen syvänne.[1]
Järven kaakkoispään eteläpuolella sijaitsee Karttulan kirkonkylä. Sen taajama-alue ei ylety järvenrantaan asti, mutta kylläkin taajaman läheinen asutus. Rantaviivan lähelle ulottuu peltomaita vain Rantakylässä ja Suokkuassa. Kiinteästi asuttuja tiloja on noin 20 ja vapaa-ajan asuntoja 90. Järven eteläpuoliskon itärannassa sijaitsee Kuopion seurakuntien Hirvijärven leirikeskus [7] ja Hirvikoskella on tanssilava. Järveä ei voi kiertää teitä pitkin. Karttulan läpi kulkevalta seututieltä 551 haarautuu kaksi tietä. Hirvikosken ylittää yhdystie 5513, josta poikkeaa heti yhdystie 16158 Hirvijärvelle ja Suolahteen, minne tie päättyykin. Toinen tie on seututie 554, joka johtaa Hirvisalmen kautta kauemmaksi Säviälle. Jo Koivujärven kohdalla haarautuu yhdystie 5541 Suokkuan ohi Talluskylän suuntaan. Kuopion ja Tervon kuntaraja kulkee etelästä Isosta Sammiolahdesta Lehtosaaren ja Pukkisaaren väliin, sieltä Rasvosaarille, ja eteenpäin järven keskiselkää mutkitellen seuraten, se päättyy Vanhakanavalle.[1]
Säännöstely
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuodesta 2002 on ollut käytössä aikaisemman säännöstelykäytännön korvannut uusi sääntö, jonka haltijana toimii Pohjois-Savon ELY-keskus. Säännöstelyllä pyritään parantamaan järven ekologista tilaa, joka on aikaisemmin toimitetun järvenlaskun seurauksena heikentynyt. Hirvijärvellä ja alapuolisella Ahvenisella on sama vedenpinnan korkeus, joten säännöstelyllä vaikutetaan molempiin järvialtaisiin samanaikaisesti. Vedenpinnan korkeutta mitataan Ahvenisen säännöstelypadolla, joka sijaitsee Ahvenisen lasku-uomassa Alajoessa Haringalla. Säännöstelyyn vaikuttaa vuosituhansien vaihteen aikoihin Hirvikoskeen rakennettu pohjapato, joka pienentää järvialtaiden poisvirtausta matalanveden aikana. Alajoella on keskivirtaama ollut 0,6 m³/s (MQ) ja Hirvikoskella 3,3 m³/s. Uuden säännöstelysäännön aikana vedenpinnankorkeudet ovat olleet keskimäärin (seuraavatkin arvot N43+) 101,47 metriä (MW), yläkorkeus on ollut keskimäärin 101,58 metriä (MHW) ja alakorkeus 101,39 metriä (MNW). Vedenpinnan enimmäiskorkeus on ollut samalla aikajaksolla 101,64 metriä (HW) ja vähimmäiskorkeus 101,30 metriä (NW). Vedenpintojen keskimääräiseksi vaihteluksi (MHW–MNW) saadaan 0,19 metriä ja äärimmäiseksi vaihteluksi 0,34 metriä. Nykyiset alakorkeudet ovat alempia kuin luonnontilaisen järven korkeudet, mutta kuitenkin ylempänä kuin aikaisemman säännöstelysäännön aikana.[5][2]
Hydrologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hirvijärvi kuuluu keskikokoiset humusjärviin ja sen sisäinen- ja ulkoinen ravinnekuormitus on vähäistä.[8] Hirvijärven, Ahvenisen ja Kallioveden lähivaluma-alueen vuosittainen kokonaisfosforikuormitus on noin 1 630 kilogrammaa. Se jakautuu kuitenkin järvialtaittain epätasaisesti. Hirvijärven ravinnetilanne on hieman rehevämpi kuin Ahvenisella ja Kallioselällä. Hirvijärvi on luokiteltu lievästi rehevöityneeksi, vaikkakin sen ravinnearvot ylittävät rajan hienoisesti. Talvella järvien syvänteissä pohjanläheisen vesikerroksen happitilanne on ollut huono ja Hirvijärvellä on syvänteissä esiintynyt hapettomuutta. Järvi on matala, joten kesäisin ei vesipatsaaseen muodostu lämpötilakerrostuneisuutta. Tällöin pinnan vesikerroksien sekoittuessa pohjan läheisiin vesikerroksiin, pysyy veden happitilanne erittäin hyvänä. Hapen määrä saattaa kuitenkin ajoittain laskea syvänteissä kesälläkin.[2]
Vedenlaatua voidaan kuvata seuraavilla indikaattoreilla. Syvänteiden alusvedessä on hapen kylläisyysaste talvella 1 % ja kesällä 73 %. Järven veden kokonaisfosforipitoisuus 14 mikrogrammaa litrassa vettä (μg/l), kokonaistyppipitoisuus 510 μg/l, vedenväri 50 mg Pt/l, näkösyvyys 2,4 metriä ja veden A-klorofyllipitoisuus on loppukesällä 9,2 μg/l. Rehevöitymisestä johtuvaa verkkojen limoittumista oli Hirvijärvessä voimakasta 1990-luvun alussa, mutta ongelma myöhemmin hävinnyt. Vuonna 1999 tutkittiin leväesiintymiä ja niiden määrä oli silloin vähäistä. Hirvijärven pohjaeläimiä on tutkittu kuudelta havaintopaikalta vuonna 1993. Järven ekologinen tila onkin erinomainen.[2][9]
Vesistösuhteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Järvi sijaitsee Kymijoen vesistössä (vesistöaluetunnus 14) Rautalammin reitin valuma-alueen (14.7) Tallusjärven valuma-alueella (14.77), jonka Ahvenisen–Hirvijärven alueeseen (14.771) järvi kuuluu. Siihen laskee Tallusjärven valuma-alueen yläjuoksun kaikki vesistöalueet Tallusjärven alueen (14.772) kautta. Yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 271 neliökilometriä. Hirvijärven valuma-alueeseen tulisi lisätä Hirvijärven lähialueen pinta-ala, jota ei tässä kuitenkaan tiedetä. Yläpuolisten vesistöalueiden vedet laskevat Hirvijärven pohjoisosiin kahta lasku-uomaa myöten. Ne ovat Talluskanava, joka on näistä suurempi joki. Toinen on Vanhakanava, joka oli aikoinaan Tallusjärven ainoa lasku-uoma. Se sai rinnalleen 1900-luvuna alussa, tai aiemmin, Talluskanavaksi ristityn kaivetun joen [10].[1][11]
Hirvijärven lähialueilla ei ole kovinkaan monta pienvesistöä. Suurin niistä on Suojärvi (102 ha), jonka itärannoille ulottuu turvetuotantoalueen kentät. Sen laskuoja Suojärvenkanava laskee lahteen, joka on merkitty karttoihin nimellä Kanavansuu. Pohjoispään Suokkuanlahteen laskevat Alalammmen (14 ha) ja lasketun Ylälammen yhteinen laskuoja, sekä saman lahden Nikinlahteen Nikinpuro, jonka valuma-alueella sijaitsevat Kangaslampi (14 ha) ja Pieni Tervajärvi (1 ha). Suolahden lähellä on rannikon läheisyydessä pieni Kivilampi, jolla on laskuoja Haapakaarteeseen. Karttulan kirkonkylän pohjoispuolella sijaitsee soistunut Pirttilampi (7 ha), jonka laskuoja purkautuu Ravisaaren suojaan. Lähellä Hirvikoskea Savilahteen laskee suoraksi kaivettu laskuoja, jonka valuma-alueella sijaitsevat Takalampi (6 ha) ja siihen laskeva Ahvenlampi (7 ha). Järvet sijaitsevat aivan Karttulan kirkonkylässä.[1][11]
Tässä artikkelissa Hirvijärvi päättyy Hirvikoskeen, jonne on rakennettu pohjapato nostamaan järven vedenpinnan korkeutta. Kun Hirvijärven vedenpinnan korkeus on 101,4 metriä mpy, tulee Hirvikoskessa pudotukseksi noin 0,1 metriä. Toisaalla kerrotaan, että pudotusta tulisi 0,2 metriä [5]. Hirvikoski laskee Ylä- ja Ala-Muuraiseen.[1][11]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h i j k l Hirvijärvi, Tervo (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ a b c d Keto, Antton & al.: Selvitys Pohjois-Savon säännöstellyistä järvistä, s. 40–44, 105–110. Helsinki: Suomen ympäristökeskus ja Pohjois-Savon ympäristökeskus, 2008. ISBN 978-952-11-3237-7 ISSN 1796-1866 Teoksen verkkoversio (PDF) Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Koski-inventointi, s. 80–81. (Vesihallituksen julkausuja nro 188) Helsinki: Vesihallitus, 1980. ISBN 951-46-4852-8 Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ a b c Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu (14.771.1.001)/Säännöstely Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ Hirvijärvi, Tervo (sijainti varjokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.1.2025.
- ↑ Hirvijärven leirikeskus Kuopio: Kuopion ev.lut. seurakunnat. Viitattu 20.1.2025.
- ↑ Ahvenisen esiselvitys skvsy.fi. 2022. Kuopio: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Rautalammin reitin valuma-alue skvsy.fi. Kuopio: Savo-Karjalan Vesiensuojeluyhdistys ry. Viitattu 19.1.2025.
- ↑ Kutilainen, Mikko: Vanhat kartat (Tallusjärvi) vanhatkartat.fi. 1863. Viitattu 14.1.2025.
- ↑ a b c Hirvijärvi–Kallioselkä–Ahveninen–Suovu (14.771.1.001) Järvi-meriwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 17.1.2025.