Hipparkhos Nikaialainen

Hipparkhos Nikaialainen (m.kreik. Ἳππαρχος ὁ Νικαεύς, Hipparkhos ho Nikaeus, lat. Hipparchus Nicaeensis; n. 190–127 eaa.) oli antiikin kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko, joka oli kotoisin Nikaiasta ja vaikutti Rhodoksella. Hän teki suuria muutoksia tähtitieteen kehitykseen matemaattisena tieteenä ja trigonometrian perusteisiin. Vaikka Hipparkhosta pidetään yleisesti yhtenä antiikin suurimmista tieteilijöistä, hänen elämästään tiedetään vain vähän. Suurin osa tiedoista perustuu toisen käden tietoihin, erityisesti Ptolemaioksen 100-luvulla tekemään kirjaan.

Hipparkhos teki tähtitieteellisiä havaintoja Ptolemaioksen mukaan vuosien 147 eaa. ja 127 eaa. välillä, mahdollisesti aikaisemminkin. Hänen tärkein tähtitieteellinen teoksensa käsitteli Auringon ja Kuun kiertoratoja, niiden kokoja ja etäisyyttä maasta sekä pimennyksiä. Esimerkiksi myöhempi Johannes Keplerin aurinkokuntamalli perustuu Hipparkhoksen työhön. Hipparkhos teki tutkimuksia myös päiväntasausten ajankohdista ja vuoden pituudesta. Hipparkhos pystyi määrittämään vuoden pituuden 365 1/4 päiväksi perustuen Aristarkhoksen 145 vuotta aiempaan havaintoon.

Plinius vanhemman mukaan Hipparkhos teki myös tähtiluettelon, jossa on niiden nimet ja hänen mittaustensa mukaiset sijannit. Suorat todisteet luettelosta ovat kuitenkin heikot, eikä sen sisältämien tähtien määrästä tai sijaintitietojen muodosta ole selvyyttä. Robert Russell Newton on vuonna 1977 esittänyt, että Ptolemaios kopioi Hipparkhoksen tähtitaulukot ja on vain muuttanut niiden koordinaatit. Niistä puuttuu useita tähtiä joita ei ole kyetty havaitsemaan Rodokselta.

Lähteet

• Hipparchus. Encyclopaedia Britannica. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hipparkhos Nikaialainen Wikimedia Commonsissa