Heterotsygotian menetys
Kuvassa on ylhäällä jonkin geenin sisältävä kromosomipari. M tarkoittaa maternaalista äidiltä perittyä kromosomia (M-kromosomi) ja P paternaalista isältä perittyä kromosomia (P-kromosomi). Lähtötilanteessa geenin maternaalisen kromosomin alleeli on mutatoitunut. Tilanne voisi olla toisinkin päin. Musta piste tarkoittaa mutatoitunutta alleelia ja valkoinen normaalia toimivaa alleelia. Toinen alleeli on voinut olla mutatoitunut synnynnäisesti tai mutatoitua kohdekudoksessaan hankitusti eli ei-synnynnäisesti. Viisi alasuuntaan menevää nuolta kuvaavat kromosomiparin haitallisia jatkotapahtumia. Heterotsygotian menetys on havaittavissa kolmessa vasemman puoleisessa tapauksessa A-C. Kahdessa oikean puoleisessa tapauksessa (D ja E) molemmat geenin alleelit ovat mutatoituneet, mutta geeni on säilyttänyt heterotsygotiansa alleelien suhteen.
A = P-kromosomi menetetty mitoosissa
B = M-kromosomin osa korvannut P-kromosomin alleelin sisältävän osan
C = Normaalialleeli kadonnut eli deletoitunut P-kromosomista
D = P-kromosomin alleeliin tullut pistemutaatio (oranssi piste)
E = P-kromosomin alleeli rakenteeltaan normaali, mutta inaktivoitunut epigeneettisistä syistä (punainen piste)
Heterotsygotian menetys (engl. Loss of heterozygosity) tarkoittaa jonkin geenin kahden eri alleelin muutosta, jossa toinen alleeli katoaa kokonaan kromosomiparista. Heterotsygotian menetys voi tapahtua eri mekanismeilla. Toinen kromosomi, jossa toinen geenin alleeleista sijaitsee, voi kadota uudesta solusta mitoottisen jakautumishäiriön johdosta, jolloin toinen tytärsolu saa liikaa ja toinen liian vähän kromosomeja. Mutatoituneen alleelin omaava kromosomin osa voi siirtyä mitoosissa vastinkromosomin normaalin alleelin omaavan kromosomiosan tilalle rekombinaatiolla. Toinen alleeli voi kadota myös deleetiolla, jossa osa kromosomista häviää. Heterotsygotian menetys voi johtaa tilanteeseen, jossa mutatoitunut geeni on hemitsygootti eli geenillä on vain yksi alleeli.[1] Heterotsygotian menetyksellä on osoitettu olevan vaikutusta muun muassa eturauhassyövän kehitykseen. Kun esimerkiksi kasvurajoitegeenin molemmat alleelit ovat inaktivoituneet hankitun ei-synnynnäisen mutaation ja heterotsygotian menetyksen johdosta, kasvurajoiteproteiini ei enää kykene hillitsemään solun kasvua ja jakaantumista, mistä seurauksena on syövän kehittyminen.[2]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ * Aittomäki K, Peltomäki P: ”13. kappale Syövän genetiikka”, Kirjassa: Aula P, Kääriäinen H, Palotie A: Perinnöllisyyslääketiede, s. 192-193. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim, 2006. ISBN 978-951-656-223-3 suomi
- ↑ * Narla G et al.: KLF6, a Candidate Tumor Suppressor Gene Mutated in Prostate Cancer. Science, 2001, 294. vsk, nro 5551, s. 2563–2566. (englanti)