Hernández (suku)
| Hernández | |
|---|---|
| Kotipaikka | Espanja (Kastilia ja Toledo) |
| Alkukoti | Kastilia |
| Aktiivisena | 1200-luku– |
| Ala | aatelissuku (paronin arvossa, kreivillinen) |
Hernández on vanha espanjalainen kreivillinen aatelissuku, jonka Kastilian kuningas Ferdinand III perusti noin vuosien 1200–1252 aikana.[1][2][3]
Hernándezin sukunimen aateluudessa eläviä jälkipolvia on kaikkiaan kaksikymmentäviisi perhettä. Jälkeläiset asuvat Euroopassa (lähinnä Espanjassa), Etelä- ja Pohjois-Amerikkassa, sekä Länsi-Intiassa. Perheiden aatelisvaakunat ovat esillä ritaritalossa Espanjan pääkaupungissa Madridissa. Perheen alkuperäinen nimi juontaa visigooteilta, joiden kerrotaan asuttaneen nykypäivien Espanjan ja Portugalin välistä Pyreneiden niemimaata, silloista Rooman valtakunnan Hispania Tarraconensista 400-luvulla.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suvun nimestä tuli erittäin suosittu Kastilian ja Leónin kuninkaan Ferdinand III:n kuoleman jälkeen, joka valloitti Espanjan 300 vuotta maata sitä asuttaneilta maureilta. Kuolemansa jälkeen hänet kanonisoitiin, ja ihmiset alkoivat nimetä poikiaan Fernandoiksi tai Hernandoiksi kuninkaan kunniaksi. Jotkut uskovat, että syy siihen miksi Espanjasta peräisin olevat Hernández-suvut käyttävät muunnelmia Ranskan kuninkaallisista johtuu siitä, että he polveutuvat Ranskan kuninkaallisen Valois’n dynastian jälkeläisistä. Yksi tämän sukunimen ensimmäisistä esiintymisistä kuuluu sen suosituimpaan muunnelmaan Fernandez. Tämä juontuu Asur Fernandezista (k. 950), Monzónin kreivillisestä sotilasjohtajasta (perhe tunnettiin nimillä Banu Ansur, Banu Anshur tai Ansúrez (Assuriz).[1][2][4]
Varhaiset amerikkalaiset ja uuden maailman uudisasukkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hernández-sukunimen suuresta suosiosta huolimatta sen kantajien saapumisesta Euroopasta Amerikkaan ei ole paljon tietoja sen jälkeen, kun Kristoffer Kolumbus löysi uuden mantereen vuonna 1492. Esimerkkejä on vain muutamia, kuten Cayetano Hernández, joka saapui Puerto Ricoon vuonna 1803, Joaquín Hernández, joka saapui myös Puerto Ricoon samana vuonna, sekä Catalina Hernández, Diego Hernández ja Isabel Hernández, jotka saapuivat vuonna 1811.[2][4]
Yksi Hernándezin haaroista on Pinzón-sukuun liittyvä haara. Tämän suvun veljekset matkustivat Kolumbuksen kanssa Amerikkaan. Tästä linjasta on syntynyt Diego Hernández Colmenero -suku.[2][4]
Hernández-suvun hallitsijoita
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gonzalo Fernández de Córdoba, Santángelon ensimmäinen herttua (1. syyskuuta 1453 – 2. joulukuuta 1515), espanjalainen kenraali ja valtiomies, joka johti menestyksekkäitä sotakampanjoita Granadan valloituksen ja Italian sotien aikana.
- Luis Manuel Fernández de Portocarrero y de Guzman (8. tammikuuta 1635 Palma del Río – 14. syyskuuta 1709 Toledo), espanjalainen prelaatti, joka oli Toledon kardinaaliarkkipiispa. Luis Antonio Tomás de Portocarrero y Moscoson setä, 5. kreivi, josta tuli Espanjan 2. luokan Grandee vuodesta 1707 Espanjan kuninkaan Filip V:n toimesta.
- Buenaventura Fernández de Córdoba-Figueroa y Spínola de la Cerda (tai Buenaventura Córdoba Espinosa de la Cerda; 23. helmikuuta 1724 – 6. tammikuuta 1777), espanjalainen aristokraatti ja katolinen pappi, josta tuli Länsi-Intian patriarkka ja kardinaali.
- José Rafael de Silva Fernández de Híjary Palafox, 12. Híjarin herttua (29. maaliskuuta 1776 Madrid – 16. syyskuuta 1863 Madrid), jalosukuinen espanjalainen.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Hernández-suvun vaakuna ja nimihistoria[vanhentunut linkki] (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ a b c d Hernándezin historia, perheen tunnus ja vaakunat (englanniksi)[vanhentunut linkki]
- ↑ Surname Database: Fernandez Last Name Origin The Internet Surname Database. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
- ↑ a b c Diego Hernández Colmenero (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hernández (suku) Wikimedia Commonsissa
