Prelatuuri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Prelatuuri on kirkollinen itsehallinnollinen organisaatio. Prelatuurin johtajaa kutsutaan prelaatiksi (lat. praelatus, sanasta praeferre, asettaa eteen).

Saksan evankelisessa kirkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Saksan evankelisen kirkon hallinnoinnissa termi ”prelatuuri” on käytössä ainoastaan Badenissa ja Württembergissä ja sillä tarkoitetaan Saksan valtionkirkon keskitason hallintaelintä.lähde?

Prelaturiksi kutsutaan myös EKD:n kirkon luostareiden, kuten Hannoverissa sijaitsevan Amelungsbornin luostarin toiminta-aluetta.lähde?

Katolisessa kirkossa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Katolisessa kirkossa prelatuuri voi olla alueellinen[1]tarvitaan parempi lähde (alueprelatuuri, territoriaalinen prelatuuri) tai maantieteellisestä alueesta riippumaton, henkilöitä käsittävä prelatuuri (henkilöprelatuuri, personaaliprelatuuri).[2]tarvitaan parempi lähde

Prelatuurin erityinen piirre on, että se on paikallisesta hiippakunnasta ja piispasta riippumaton. Prelatuurin hallintovalta ei kuulu hiippakunnalle vaan suoraan paaville. Alueprelatuurin prelaattia kutsutaan sen vuoksi nimellä praelatus nullius, jossa nullius tulee sanoista nullius dioeceseos tarkoittaen ”ei (kuulu mihinkään) hiippakuntaan”. Prelaatti käyttää alueellaan samankaltaista toimivaltaa kuin piispa hiippakunnassa. Ellei prelaattia ole vihitty piispaksi, hänellä ei kuitenkaan ole piispalle kuuluvaa oikeutta vihkiä pappeja ja diakoneja.lähde?

Henkilöprelatuuri on erityisiä tehtäviä varten perustettu organisaatio, jossa voi olla jäseninä sekä pappeja että muita seurakunnan jäseniä. Henkilöprelatuurin toimivalta ei rajoitu alueeseen vaan koskee prelatuuriin liittyneitä henkilöitä. Henkilöprelatuuri on kuin hengellinen järjestö, jolla on henkilöjäseniä. Se ei kuitenkaan kuulu paikallisen hiippakunnan tai piispan hallintovaltaan. Sekä prelaatti että prelatuuri vastaavat toiminnastaan suoraan paaville. Henkilöprelatuuri eroaa hengellisistä sääntökunnista siten, että sen jäsenet elävät tavanomaista elämää kodissaan ja ammatissaan, he eivät anna (luostari)lupauksia eikä heillä ole suoranaisia velvollisuuksia. Jäsenellä on tosin järjestön antamia tehtäviä. Henkilöprelatuurin jäsen vastaa prelatuurin antamista tehtävistä prelatuurille itselleen, ja omalle piispalleen niistä velvollisuuksista, jotka on kirkossa osoitettu kaikille jäsenille. Katolisen kirkon ainoa henkilöprelatuuri on tällä hetkellä järjestö Opus Dei.lähde?

  1. Can. 368 Codex Iuris Canonici
  2. Can. 294 Codex Iuris Canonici