Hermonassa

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hermonassa
Ἑρμώνασσα
Hermonassan arkeologista aluetta.
Hermonassan arkeologista aluetta.
Sijainti

Hermonassa
Koordinaatit 45°13′04″N, 36°43′08″E
Valtio Venäjä
Paikkakunta Taman, Krasnodar
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 580/570 eaa.–
Huippukausi 300–200-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Bosporoksen valtakunta
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Sindike, Skyytia
Aiheesta muualla

Hermonassa Commonsissa

Hermonassa (m.kreik. Ἑρμώνασσα, Hermōnassa) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Skyytiassa nykyisen Venäjän alueella.[1][2][3] Se sijaitsi nykyisen Tamanin kaupungin paikalla.[4][5][6]

Hermonassan kaupunki sijaitsi Sindikessä Fanagorian ja Gorgippeian kaupunkien välissä Kimmeroksen Bosporoksen (nyk. Kertšinsalmi) itärannalla Maiotiin järven sisäänkäynnillä. Se oli lähellä nykyisen Tamanin niemimaan kärkeä, Tamaninlahden etelärannalla.[2][3][7] Hermonassan kaupunkivaltion hallussa ollut alue oli suhteellisen pienikokoinen, ja sen kooksi on arvioitu alle 25 neliökilometriä.[1]

Hermonassa-Tmutarakanin arkeologisia kaivauksia.

Hermonassa oli kreikkalainen siirtokunta ja perustettiin arkaaisella kaudella noin vuonna 580–570 eaa. Perustajien esitettiin antiikin aikana olleen joko joonialaisia tai Mytilenestä tulleita aiolialaisia. Tätä on selitetty sillä, että joonialaisten siirtokuntalaisten joukkoon olisi liittynyt myös joitakin aiolialaisia. Ainakin pääosa kaupungin asukkaista vaikuttaa olleen joonialaista alkuperää.[1] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymiä Hermōnaseitēs (Ἑρμωνασείτης).[3]

Hermonassan raunioita.

Klassiselta kaudelta 400-luvulta eaa. lähtien Hermonassa oli osa Bosporoksen valtakuntaa, ja Pantikapaionin alaisuudessa.[1] Kaupungin huippuaikaa olivat 300–200-luvut eaa. Se oli olemassa vielä roomalaisella kaudella.[2] Keskiajalla samalla paikalla sijaitsi Tmutarakanin kaupunki.[8]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hermonassan paikalta on tunnistettu arkeologisia kerrostumia arkaaiselta roomalaiselle kaudelle ja keskiajalle saakka. Kaupunki on ollut ympäröity muureilla, jotka ajoitetaan klassiselle kaudelle. Kaupungissa arvellaan olleen Efesoksen Artemiille omistettu temppeli. Siellä oli kultit ja näin oletettavasti myös pyhäköt myös Apollon Ietrokselle, Apollon Prostateelle ja Apollon Delfiniokselle.[1] Arkeologisiin löytöihin lukeutuu useiden rakennusten ja katujen jäänteitä sekä nekropolis eli hauta-alue, jonka haudat ajoittuvat 500–400-luvuille eaa. Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on Eremitaašissa ja Kiovan museossa.[2]

  1. a b c d e Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”697. Hermonassa”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. a b c d Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”HERMONASSA Bosporus”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. a b c Smith, William: ”Hermonassa”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. Hermonassa Pleiades. Viitattu 1.11.2022.
  5. Hermonassa (Maiotis) 8 Taman - Ερμώνασσα ToposText. Viitattu 1.11.2022.
  6. ”87 L2 Hermonassa”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
  7. Pseudo-Skymnos, fragmentti 152; Pomponius Mela: De situ orbis 1.19.5; Klaudios Ptolemaios: Geografia 5.9; Strabon: Geografika 11.2.10; Plinius vanhempi: Naturalis historia 6.18; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἑρμώνασσα.
  8. Baumer, Christoph: History of the Caucasus: Volume 1: At the Crossroads of Empires, s. 255. Bloomsbury Publishing, 2021. ISBN 9780755639694 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]