Henrik Steninpoika Renhuvud
| Henrik Stensson (Renhuvud) | |
|---|---|
 Henrik Stenssonin (k. 1522) sinetti. |
|
| Valtaneuvos | |
| Henkilötiedot | |
| Kuollut | 1522 Turun linna |
| Tiedot | |
| Uskonto | katolinen kirkko |
Henrik Steninpoika Renhuvud (kirjallisuudessa myös Finne; k. 1522) oli linnanvouti, kihlakunnanvouti, laamanni ja valtaneuvos. Henrikin vanhemmat oli turkulainen raatimies, vouti ja kihlakunnantuomari Sten Henriksson (1447–1490) ja Anna Jakobsdotter (Kurki). Henrik avioitui ilmeisesti 1. elokuuta 1503 laamanni Jeppe Perssonin (Ille) ja Märta Olofsdotterin (Tavast) tyttären Valborg Jakobsdotterin kanssa. Valborgin kuoltua Henrik avioitui uudestaan noin vuonna 1512 Margaretan kanssa. Margareta oli ilmeisesti Hans Lydeken ja Kristina Larsdotterin tytär.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Henrik Stensson mainitaan ensimmäisen kerran vuonna 1490, jolloin hän toimi Pohjois-Suomen voutina. Henrik oli Ruotsin valtionhoitaja Sten Sturen kannattaja, ja vuonna 1497 Henrik Stenssonista tuli Hämeen linnan vouti Sten Sturen puolison Ingeborg Åkentytär Tottin tultua Hämeen linnaläänin haltijaksi. Vuonna 1502 tai 1503 hänestä tuli Vehmaan kihlakunnanvouti.
Vuonna 1504 Svante Nilsson valittiin Ruotsin valtionhoitajaksi, ja Henrikin oli vaihdettava puolta. Hän luopuikin seuraavana vuonna Ingeborgin palveluksesta linnanvoutina, mutta hän sai säilyttää asemansa kihlakunnanvoutina. Vuonna 1506 hän toimi myös korkeassa virassa Pohjois-Suomen laamannina. Henrik Stensson oli Suomessa Svante Nilssonin uskotuin mies, mikä ajoi hänet konfliktiin Viipurin linnanherran Eerik Turessonin kanssa. Keväällä 1511 Henrik valitti Eerik Turessonin käyvän yksityistä sotaa häntä vastaan. Kiista päättyi Eerikin kuolemaan toukokuussa 1511.
Konflikti Hauhon kirkolla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Henrikiltä on säilynyt valituskirje[1], joka on kirjoitettu joskus vuosien 1505 ja 1511 välillä. Kirjeen mukaan Henrik oli lampuotinsa luona Hauhon kirkolla viettämässä adventtia. Henrik oli rukoilemassa kirkkomaalla seuranaan vain keihästä kantanut renki. Heidän lisäkseen kirkolla oli vain vanha saksalainen palkkasoturi Jacob Lothernikht, joka oli matkalla Pyhän Jaakon kirkolle Renkoon.
Henrikin ollessa astumassa ulos kirkosta paikalle saapui reellä Lasse kauppias palvelijansa kanssa aseet kädessään. Hyökkääjät yrittivät ampua entistä voutia varsijousella, mutta Henrik tarttui palvelijansa keihääseen ja iski sen tylpällä päällä Lassea selkään, minkä seurauksena Lasse pakeni paikalta. Hyökkäyksen taustalla oli riita siemenviljasta, jonka Henrik oli voutina ollessaan lainannut Lassen lampuodille, ja jonka Henrikin palvelija oli väkisin käynyt hakemassa takaisin.
Seuraavana päivänä Henrik oli taas Hauhon kirkossa viettämässä messua. Sinä päivänä Lasse kauppias tuli kirkolle 14-vuotiaan poikansa Gudmundin kanssa, kumpikin täyteen haarniskaan pukeutuneena. He hyökkäsivät kirkkoon, mutta Henrik oli jo ehtinyt lähteä pappilaan. Lasse ja hänen poikansa pieksivät hänen sijaansa kirkkomaalla olleen Henrikin palvelijan ja veivät hänen hilparinsa. Tapauksen jälkeen Lasse lähti Viipuriin valittamaan linnanherra Erik Turessonille Henrikin varastaneen hänen viljaansa ja hyökänneen hänen kimppuunsa kirkkotiellä.
Loppuelämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Svante Nilsson kuoli talvella 1511–1512, ja valtionhoitajaksi nousi hänen poikansa Sten Sture nuorempi. Hänen vieraillessaan Hämeen linnassa 1512 kutsuttiin Henrik Stenssonia ensimmäistä kertaa valtaneuvokseksi. Henrik osallistui myös vuonna 1513 diplomaattiretkeen, jonka tarkoitus oli neuvotella Novgorodin kanssa aselevon pidentämisestä. Samana vuonna hän oli joidenkin kuukausien ajan Sten Sturen alaisuudessa olleen Raaseporin linnan herrana.
Vuonna 1520 Tanskan kuningas Kristian II valloitti Tukholman, ja muun muassa Sten Sture nuorempi sai surmansa Tukholman verilöylyssä. Tanskalaisten saapuessa Turkuun samana vuonna joukko suomalaisia rälssimiehiä joukossaan Henrik Stensson alistuivat tanskalaisten herruuteen. Marraskuussa 1521 Kustaa Vaasaa tukeneet ruotsalaisjoukot piirittivät tanskalaisten hallussa olleen Turun linnan. Tanskalainen linnanpäällikkö Tomas Lebe kosti kaappaamalla joukon rälssimiehiä linnaan ja hirttämällä heitä linnan muureille. Joukossa ollut Henrik Stensson teloitettiin Kristian II:n käskystä vasta tammikuussa 1522.
