Hemeroskopeion
| Hemeroskopeion | |
|---|---|
| Ἡμεροσκοπεῖον | |
| Sijainti | |
  Hemeroskopeion |
|
| Koordinaatit | |
| Valtio | Espanja |
| Paikkakunta | Denia, Alicante, Valencia |
| Historia | |
| Tyyppi | kaupunki |
| Kulttuuri | antiikki |
| Alue |
Iberia Hispania Tarraconensis |
Hemeroskopeion (m.kreik. Ἡμεροσκοπεῖον, Hēmeroskopeion, lat. Hemeroscopium) eli Dianion (m.kreik. Διάνιον, lat. Dianium) oli antiikin aikainen kaupunki Iberiassa eli nykyisen Espanjan alueella.[1][2] Se sijaitsi nykyisen Denian kaupungin paikalla.[3][4][5]
Hemeroskopeion oli alun perin kreikkalainen siirtokunta. Myöhemmin se kehittyi tavalliseksi roomalaiseksi kaupungiksi.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hemeroskopeion sijaitsi Iberian itärannikolla Dianionin eli Artemisionin (Ἀρτεμίσιον) niemellä. Paikalla sijaitsi Efesoksen Artemiille omistettu temppeli, josta se oli saanut nimensä.[2] Strabonin mukaan samalla seudulla Sucro-joen ja Carthago Novan välillä ja lähellä jokea sijaitsi kolme kaupunkia, jotka kaikki olivat massalialaisten perustamia, ja joista Hemeroskopeion oli merkittävin ja ainoa jonka nimi tunnetaan.[1][2][6] Pomponius Mela kutsui niemeä nimellä Ferraria sen rautakaivosten vuoksi.[2][7]
Niemen lähellä sijaitsivat saaret Planesia ja Plumbaria. Strabonin mukaan Hemeroskopeionin lähellä sijaitsi järvi, jonka ympärysmitta oli 400 stadioninmittaa. Sen arvellaan viittaavan nykyiseen Albufera de Valencia -järveen, joka sijaitsee pohjoisempana lähellä Valenciaa ja on nykyisin pienempi. Roomalaisella kaudella kaupungin alue oli Hispania Tarraconensiksen provinssia.[2]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hemeroskopeion oli Massalian perustama siirtokunta. Niemi oli valittu kaupungin paikaksi, jotta se saattoi toimia valvonta-asemana (ἡμεροσκοπεῖον, hēmeroskopeion), mistä kaupunki sai nimensä.[2][8] Stefanos Byzantionlaisen lainaama Artemidoros sanoo kaupungin olleen keltiberien kaupunki, jonka perustivat fokaialaiset.[1] Ajan kuluessa paikka alettiin tuntea paremmin Artemiin temppelistään, ja nimi siirtyi myös kaupungille, niin että roomalaisella kaudella se tunnettiin ennemmin Artemiin roomalaiseen vastineeseen Dianaan viittaavalla nimellä Dianion.[2]
Sertorius käytti niemeä tukikohtanaan, sillä se muodostaa luonnonlinnoituksen ja näkyy kauas merelle. Plinius vanhempi mainitsee Dianiumin asukkaat (Dianenses) Carthago Novan conventuksen civitas stipendariana.[2][9] Kaupungin lyömiä rahoja tunnetaan.[2] Avienuksen aikana sen enempää kaupunki kuin temppelikään eivät olleet enää olemassa. Nykyinen Denian kaupunki eli Artemus on kuitenkin perinyt sen nimen.[2]
Rakennukset ja löydökset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hemeroskopeion tunnettiin jo mainitusta Artemiin temppelistään. Kaupungista ei ole kuitenkaan tehty arkeologisia löytöjä, joten sen olemassaoloa ei ole voitu vahvistaa. On jopa pidetty mahdollisena, että kirjallinen traditio kaupungin olemassaolosta olisi syntynyt vasta roomalaisella kaudella.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis, s. 161–162. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
- ↑ a b c d e f g h i j Smith, William: ”Dianium”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ Dianium/Hemeroskopeion Pleiades. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ Dianium/Hemeroskopeion (Iberia) 14 Dénia ToposText. Viitattu 1.11.2021.
- ↑ ”27 F3 Dianium/Hemeroskopeion”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699
- ↑ Strabon: Geografika III s. 159; vrt. Cicero: Verrestä vastaan (In Verrem) 2.1, 5.36; Stefanos Byzantionlainen: Ethnika, Ἡμεροσκοπεῖον; Avienus: Ora maritima 476.
- ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.6.7.
- ↑ Liddell, Henry George & Scott, Robert: ἡμεροσκοπεῖον, τό A Greek-English Lexicon. 1940. Oxford: Clarendon Press / Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)
- ↑ Plinius vanhempi: Naturalis historia 3.3.4.