Agricolankatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Agricolankatu Itäisen papinkadun suunnasta. Vasemmalla Helsingin keskuspelastusaseman torni. Oikealla Karhupuisto.

Agricolankatu (ruots. Agricolagatan) on asuin- ja liikekatu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Katu nimettiin vuonna 1901 uskonpuhdistaja Mikael Agricolan mukaan.[1]

Profiili ja arkkitehtuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Agricolankadun jugendtaloja. Ihantolan talo äärioikealla.
Kallion kirkon torni hallitsee katunäkymää idästä katsottaessa.

Agricolankadun linja on lähes suora ja sen pituus on runsas kolmanneskilometri. Katu on itä–länsisuuntainen. Sen poikkikadut idästä alkaen ovat

Itäisimmässä osassaan Agricolankatu on pengerretty kahdelle eri korkeustasolle. Porthaninkadun ja Viidennen linjan välissä Agricolankatu rajoittuu eteläosaltaan kahteen pieneen puistoon: Matti Heleniuksen puistoon ja Karhupuistoon. Lännessä Agricolankadun linja jatkuu lyhyen matkaa Itäisenä papinkatuna, joka päättyy Neljänteen linjaan. Matti Heleniuksen puiston kohdalla Agricolankatu on päällystetty nupukivin, muutoin katu on sekä jalkakäytäviensä että autokaistojensa osalta asfalttipäällysteinen.

Agricolankadun rakennuskanta on suurelta osin 1910–1930-luvuilta. Vanhin talo on Ihantola muhkeine torneineen Agricolankadun, Viidennen linjan ja Itäisen papinkadun kulmassa. Ihantolan piirsi O. E. Koskinen ja se valmistui 1907. Kaupunkikuvallisesti Ihantola kuuluu Viidennen linjan kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen talorivistöön.[2] Agricolankatu 9, 11 ja 13 kadun pohjoislaidalla valmistuivat 1910-luvun alussa.[3][4] 1900-luvun alussa niiden tienoilla oli maalaistalo, josta Neljännen linjan asukkaat ostivat tinkimaitoa. Karhupuiston kohdalla sijaitsi niin ikään maalaistupa.[3] Agricolankadun itäpäässä on 1930-luvun nousukauden aikana rakennettuja ilmeeltään pelkistettyjä asuinkerrostaloja. Porthaninkadun ja Agricolankadun kulmassa sijaitseva Lauri Tolosen piirtämä kerrostalo oli Helsingin ensimmäinen kokonaan sähköistetty vuokratalo.[5][6]

Agricolankadun ja Torkkelinkadun kulmassa sijaitseva suurikokoinen koulurakennus on Yrjö Sadeniemen käsialaa ja se valmistui 1929.[7] Kadun länsipäässä sijaitseva Helsingin keskuspelastusasema rakennettiin kolmessa vaiheessa: ensimmäinen vaihe on vuodelta 1914, muutos- ja lisärakennus valmistui 1933 ja uusin osa vuonna 1978. Kortteli oli määrätty Kallion paloaseman paikaksi jo 1903, mutta tuolloin sitä ympäröiviä katuja ei vielä ollut rakennettu.[8][9] Lännen suunnassa Agricolankadun arkkitehtonista ilmettä hallitsee Kallion kirkko 65-metrisine[10] torneineen.

Yrjö Sadeniemen suunnittelema Helsingin teollisuuskoulu (1929).

Agricolankatuun temaattisesti liittyvä Agricolankuja sijaitsee Torkkelinkadun ja Fleminginkadun välissä Agricolankadun pohjoispuolella.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, Kustantaja Laaksonen, 2010, ISBN 978-952-5805-27-7
  • Auvinen, Jari: Kallion kaduilla puutalojen aikaan, Kustantaja Laaksonen, 2012, ISBN 978-952-5805-47-5

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Heininen, Simo: Agricola, Mikael (noin 1510 - 1557) / MIKAEL AGRICOLAN MUKAAN NIMETTY. Kansallisbiografia. 16.9.1997. Viitattu 8.5.2016.
  2. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 166 ja 167
  3. ↑ a b Nenonen & Toppari, 1983, s. 234
  4. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 238
  5. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 224
  6. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 222
  7. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 230–231
  8. ↑ Nenonen & Toppari, 1983, s. 202 ja 205
  9. ↑ Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, s. 36. (kuvateksti) Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2010. ISBN 978-952-5805-24-6
  10. ↑ Auvinen, Jari: Kallion kaduilla puutalojen aikaan, s. 56. (kuvateksti) Helsinki: Kustantaja Laaksonen, 2012. ISBN 978-952-5805-47-5

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Agricolankatu&oldid=22831909”