Helsingin VPK

VPK:n sammutusosaston 1. komppania noin vuonna 1900

Helsingin vapaaehtoinen palokunta ry, Helsingfors frivilliga brandkår rf on perustettu Helsingissä vuonna 1864 ja on näin Suomen kolmanneksi vanhin vapaaehtoinen palokunta. Sen tarkoitus on kehittää ja edistää palo- ja pelastustointa ja tarjota yhteiskunnalle järjestäytynyttä apua palo- ja pelastustehtävissä. Se toimii Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen tukena kaupungin kanssa tehdyn palokuntasopimuksen mukaisesti.

Perustaminen

Helsinkiin pyrittiin perustamaan vapaaehtoinen palokunta jo vuonna 1840 Turun VPK:n esimerkin innoittamana. Poliittinen ilmapiiri oli kuitenkin muuttunut merkittävästi Turun VPK:n perustamisen jälkeen eikä Venäjän keisari enää sallinut sotilaalliseen tapaan järjestettyjen yhdistysten perustamista.

Muutos tuli vasta 1860-luvulla keisari Aleksanteri II:n astuttua valtaan. Helsingin palokunta perustettiin vuonna 1861. Kaupunkilaiset eivät kuitenkaan olleet tyytyväisiä ammattipalokuntaan, ja toive vapaaehtoisen palokunnan perustamisesta herätettiin pian uudelleen henkiin. 20.11.1862 julkaistiin Helsingfors Tidningar -lehdessä ilmoitus, jonka mukaan kaupungin kirjakaupoissa oli ilmoittautumiskaavakkeita, joilla halukkaat saattoivat ilmoittaa haluavansa liittyä suunniteltuun vapaaehtoiseen palokuntaan. Listoihin kertyi pian 140 nimeä. Perustamista aktiivisimmin ajavat kaupunkilaiset asettivat komitean laatimaan palokunnalle säännöt. 12.1.1863 komitea julkaisi yleisen kutsun liittyä "Helsingin Vapaaehtoiseen Palo- ja Pelastuskuntaan" (Helsingfors Stads Frivilliga Brand- och Bergningskår).

Esivalta vahvisti palokunnan säännöt 13.10.1863, ja 23.1.1864 palokunta kokoontui ensimmäiseen yleiseen kokoukseensa, jossa se valitsi itselleen hallituksen ja totesi siihen mennessä liittyneet jäsenet. Näin palokunta oli virallisesti perustettu. Palokunnan jäsenistö jaettiin niin sanottuihin toimiviin jäseniin, kannatusjäseniin ja kunniajäseniin. Toimivat jäsenet kokoontuivat 28.4.1864 ja valitsivat palokunnalle päällikön ja muun ylemmän päällystön. Toimivat jäsenet kokoontuivat taas 7.5.1864 ja valitsivat päällystöt sammutusosastolle (släckningsdivision) ja pelastusosastolle (bärgningsdivision).

Järjestelmällinen harjoittelu käynnistyi palokunnassa nopeasti. Jo kesäkuussa 1864 palokunta katsottiin siinä määrin harjaantuneeksi, että sen ilmoitettiin olevan valmis hälytettäväksi.

Jäsenet

Helsingin VPK:lla oli vuoden 2018 alussa noin 150 jäsentä. Heistä 25 kuului hälytysosastoon, josta hälytettävät muodostelmat ensisijaisesti kootaan. Miehistöosasto oli noin 70-henkinen; lukuun sisältyvät myös hälytysosastolaiset. Nuoriso-osastossa, johon kuuluvat 10–17-vuotiaat palokunnan jäsenet, oli noin 25 henkeä. Naisosaston vahvuus oli noin 15 henkeä ja riskienhallintaosaston noin 15 henkeä. Kahteen veteraanijoukkueeseen kuului noin 30 jäsentä. Jäsenmäärä on pysynyt 150:n tuntumassa 2010-luvun alusta lähtien.

Jäsenistö on varsin heterogeeninen; ainut selkeä yhdistävä tekijä on halu auttaa hädässä olevia. Työikäisten jäsenten siviiliammatit liittyvät keskimääräistä useammin tekniikkaan (autonkuljettaja, sähköinsinööri, tietotekniikkainsinööri) ja sairaanhoitoon, mutta ero satunnaiseen otokseen kaupunkilaisia ei ole merkittävä.

Perustamisvuotensa 1864 lopussa palokuntaan kuului 632 toimivaa jäsentä. Alusta lähtien palokunta otti jäsenikseen miehiä kaikista yhteiskuntaluokista. Silloisen lain mukaan työväki kuten kisällit, tehtaantyöläiset ja palvelusväki olivat isäntiensä holhouksen alaisia, mutta VPK:ssa he osallistuivat toimintaan tasavertaisina. Naisia ja nuoria palokuntaan ei vielä tuolloin huolittu. Kaupungin naiset tunsivat silti VPK:n omakseen ja järjestivät sen avustamiseksi muun muassa rahankeräyksiä. Kaupunkilaisten intoa kuulua palokuntaan kuvastaa tieto, että kaupungissa oli vuonna 1866 kaikkiaan 19345 asukasta, eli noin 3 % kaupungin asukkaista (naiset ja lapset mukaan lukien) liittyi palokuntaan. Jos vuonna 2024 sama osuus kaupunkilaisista olisi kuulunut palokuntaan, palokunnassa olisi ollut liki 20000 jäsenteä.

Kaupunkilaisten suurta intoa liittyä VPK:hon sen alkuaikoina selitti paitsi kasvavan kaupungin tarve kohentaa palontorjuntaansa, myös se, ettei yhdistymisvapautta vielä tuolloin ollut. VPK tarjosi mahdollisuuden myös sellaiseen harrastamiseen, joka ei suoraan liittynyt palontorjuntaan. Palokunnan vuosijuhlat Kaisaniemessä ja myöhemmin Mäntymäellä olivat koko kaupungille avoimia kansanjuhlia. Palokunta perusti oman lukusalin ja kirjaston vuonna 1866 ja laulukuoron vuonna 1867. Palokunnan harjoituksissa keskityttiin paitsi palojen sammuttamiseen, myös palokuntalaisten fyysisen kunnon kehittämiseen.

VPK:n toimivien jäsenten määrä pysyi vuosikymmeniä kuudensadan tuntumassa. Esimerkiksi vuonna 1876 sillä oli 580 toimivaa jäsentä ja vuonna 1904 palokunnan täytettyä 40 vuotta sillä oli 586 jäsentä. Määrät sisältävät myös vartiokomppanian jäsenet, jollaisia palokunnan säännöt eivät vielä perustamisen aikaan tunteneet. Vuonna 1919 jäseniä oli kuitenkin enää 450 ja määrä laski sen jälkeen hitaasti: vuonna 1939 ennen Talvisodan syttymistä jäseniä oli 338 ja vuonna 1959 237.

Ensimmäiset naispuoliset jäsenet VPK otti vuonna 1939, kun naisosasto perustettiin. Poikaosasto perustettiin vasta vuonna 1969 ja tuolloin palokunta otti ensimmäiset alaikäiset jäsenensä. Tyttöjen osallistumista palokunnan toimintaan ei poikaosaston alkuaikana nähty tarpeellisena, mutta ennen pitkää tyttöjäkin liittyi palokuntaan ja osaston nimi muutettiin nuoriso-osastoksi.

Organisaatio

Helsingin VPK:n talo Hakasalmenkadulla. Talo oli Theodor Höijerin suunnittelema ja valmistui 1889.

Helsingin VPK:n ylin päättävä elin on palokunnan kokous. Varsinaisia kokouksia on kaksi vuodessa ja ylimääräisiä kokouksia tarpeen mukaan. Palokunnan hallintoa johtaa kahdeksanhenkinen hallitus. Hallituksen puheenjohtaja on vuoden 2018 alusta lähtien ins. Jani Kivi.

Operatiivista toimintaa johtaa palokunnan päällikkö. Tehtävää on vuodesta 2018 asti hoitanut DI Perttu Halonen. Muuta päällystöä on noin kymmenen henkeä.

Helsingin VPK on kaksikielinen yhdistys ja sen pääkieli on suomi.

Toiminta

Helsingin VPK:n toiminta voidaan jakaa esimerkiksi seuraavasti:

• palomiestaitojen harjoittelu ja niissä kilpailu,
• hälytystoiminta,
• palokunnan jäsenten arjen turvallisuustaitojen ja -tietojen kehittäminen,
• turvallisuusviestintä palokuntaan kuulumattomille ihmisille,
• palo- ja pelastusalan kehittäminen erityisesti toimimalla alan kattojärjestöjen mukana,
• näiden tehtävien tukeminen esimerkiksi varainhankinnalla,
• vastuuntuntoisten kansalaisten kasvattamiseen (erityisesti nuoriso-osastossa),
• yleinen yhdistystoiminta, ja
• yhteishengen kasvattaminen ja hauskanpito esimerkiksi omissa juhlissa.

Toinen tapa jaotella toimintaa on katsoa sitä organisaation yksiköiden kautta.

Miehistöosasto

Sammutusmiehen perustaitoja harjoitellaan miehistöosastossa, johon nimestä huolimatta kuuluu myös naisia. Osasto harjoittelee kerran viikossa. Harjoitusohjelma kattaa liki kaiken, mitä ammattipalomiehenkin työnkuva: letkuselvityksiä, ensiapua, raivausvälineiden käyttöä, viestiliikennettä, öljyvahinkojen torjuntaa, työskentelyä korkealla ja niin edelleen. Fyysisen toimintakyvyn ylläpitoon ja kehittämiseen kiinnitetään huomiota. Pätevyys eri tehtäviin hankitaan pelastusliittojen järjestämillä kursseilla.

Hälytysosasto

Helsingin VPK:n saamat hälytystehtävät hoitaa hälytysosasto. Vuonna 2015 tehtäviä oli 77. Määrä on kasvanut vuodesta 2006 lähtien voimakkaasti ennen kaikkea eläintenpelastustehtävien lisääntymisen vuoksi. Vuonna 2015 eläinpelastustehtäviä oli noin 49 kappaletta.

Muut hälytystehtävät ovat yleensä suurten tai muuten uhkaavien palojen rajoittamista, sammutustoiminnan jälkivahinkojen torjuntaa sekä myrskyvaurioiden korjausta ja torjuntaa. Helsingin kaupungin kanssa solmitussa palokuntasopimuksessa on sovittu, että palokunta asettaa puolen tunnin kuluessa hälytyksestä kaksi sammutusyksikköä minuutin lähtövalmiuteen. Hälytysosaston jäsenet harjoittelevat miehistöosaston lisäksi joka toinen viikko hälytysosaston harjoituksissa.

Helsingin VPK on yksi niistä kuudesta helsinkiläisestä sopimuspalokunnasta, jotka ovat mukana ns. vastehälytyksissä; hätäkeskus hälyttää tietyissä tehtäväluokissa pelastuslaitoksen ammattiyksiköiden lisäksi myös lähimmän tuki-luokan sopimuspalokunnan sammutusyksikön suoraan tehtävään. Näitä tehtäviä oli vuoden 2015 hälytyksistä 9 kappaletta. Tämä toiminta käynnistettiin vuoden 2015 alusta alkaen.

Nuoriso-osasto

Nuoriso-osasto kasvattaa jäsenistään – tytöistä ja pojista – vastuuntuntoisia kansalaisia ja turvaa osaltaan palokunnan miehistön jäsenhankintaa. Palomiestaitoja opetellaan viikoittaisissa harjoituksissa nuorille soveltuvilta osin ja leikin varjolla. Palokuntanuorten kesien kohokohtia ovat koulutusleirit, joilla suoritetaan vaativuudeltaan nousujohteisia kursseja. Leirielämä opettaa ja totuttaa nuoret pärjäämään hieman kotioloja vaatimattomimmissa oloissa teltassa nukkuen, myös talvella.

Riskienhallintaosasto

Riskienhallintaosasto antaa palokuntaan kuulumattomille ihmisille opetusta arjen turvallisuuteen ja poikkeusoloihin varautumiseen. Turvallisuusviestintä ja -neuvonta on osa palokuntasopimuksessa sovittuja tehtäviä. Turvallisuusviestintätoiminta on voimakkaassa kasvussa koko valtakunnassa. Helsingissä keskeisiä koulutusmuotoja ovat alkusammutuskoulutus, turvallisuuskävelyt ja taloyhtiöiden omavalvonnan tukeminen. Helsingin VPK suoritti vuonna 2016 26 turvallisuusviestintätehtävää.

Veteraanijoukkueet

Veteraanijoukkueita on kaksi, joista toisen jäsenistä enemmistö on ruotsinkielisiä ja toisen suomenkielisiä. Veteraanijoukkueet koostuvat palokunnan vanhemmista jäsenistä, jotka eivät enää osallistu operatiiviseen toimintaan. Veteraanit kokoontuvat joka toinen viikko tapaamaan palokuntatovereitaan ja pitämään yllä palokunta-aatetta. He auttavat usein muiden osastojen kilpailuiden ja palokunnan muiden tapahtumien järjestämisessä.

Naisosasto

Naisosasto tukee edellä mainittuja toimintoja järjestämällä esimerkiksi muonituksen tilaisuuksiin ja huoltamalla harjoitusvarusteita. Naisosaston jäsenet kehittävät turvallisuuteen liittyviä tietojaan ja taitojaan vierailukäynneillä ja pelastusliittojen järjestämillä kursseilla. Osasto kokoontuu viikoittain.

Tilat

Helsingin VPK:lle valmistui uusi paloasema Messipojankujalle Jätkäsaareen vuonna 2023. Se on rakennettu puhdas paloasema -mallin mukaisesti.

Kalusto

Nykyinen kalusto

Palokunnalla on kolme paloautoa: kaksi sammutusautoa ja pumppukalustoauto. Palokunta omistaa myös perävaunun tilanteen mukaisen irtokaluston kuljettamista varten. Lisäksi Helsingin VPK:lla ja Tammisalon VPK:lla on yhteinen kalustoperävaunu sammutusvesihuoltoa varten.

HE 231 on Saurus-paloautotehtaan Scania P360 -alustalle rakentama sammutusauto. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on hankkinut sen uutena käyttöönsä vuonna 2015 ja se toimi sammutusautona HE 101 vuoteen 2024 asti, jolloin pelastuslaitos antoi sen VPK:n käyttöön. Autossa on paikat kuljettajalle, yksikönjohtajalle ja neljälle sammutusmiehelle. Auton vesisäiliön tilavuus on 2000 litraa ja siinä on Ziegler-merkkinen palopumppu.

HE 2312 on Saurus-paloautotehtaan Scania P340 -alustalle rakentama sammutusauto. Helsingin kaupungin pelastuslaitos on hankkinut sen uutena käyttöönsä vuonna 2007 ja se on toiminut sammutusautona HE 401 ja sittemmin pelastuslaitoksen vara-autona. Vuonna 2024 pelastuslaitos antoi sen VPK:n käyttöön. Auton rakenne ja varustelu on hyvin samankaltainen HE 231:n kanssa.

Palokunnan vuonna 2005 uutena ostama Volkswagen Transporter -pikkubussi palvelee kolmea tarkoitusta:

• Pelastustoimintaan se osallistuu pumppukalusto- ja vahingontorjunta-autona yksikkötunnuksella HE 2352.
• Palokunnan riskienhallintaosasto kuljettaa sillä alkusammutusopetuksessa tarvittavaa kalustoa kymmeniin turvallisuusviestintätehtäviin vuodessa.
• Autolla kuljetetaan palokunnan jäseniä viikkoharjoituksissa ja muissa palokunnan tapahtumissa, joissa lähdetään ulos paloasemalta.

Auton vakiovarustukseen kuuluu jauhesammutin, ensiaputarvikkeita, käsityökaluja, huomioliivejä ja kevytkypäriä. Tilanteen mukaan auton tavaratilaan nostetaan tarvittavaa kalustoa paloasemalta. Autossa on myös vetokoukku.

Aikaisempi kalusto

Vuodet 1995–2001

Palokunta hankki vuonna 1995 uuden Volvo FL610 -alustalle rakennetun ja Sauruksen varusteleman sammutusauton. Auto korvasi vanhan DeSoto-merkkisen sammutusauton. Autossa oli paikat kuljettajalle, yksikönjohtajalle ja neljälle sammutusmiehelle. Vesisäiliön koko oli 1 500 litraa ja palopumpun tuotto noin 2 000 litraa minuutissa. Auto sai ensin yksikkötunnuksen HS 212 ja pelastustoimen yksikkötunnusten uudistamisen myötä vuonna 2012 tunnuksen HE 2312.

DeSoto-sammutusauton palokunta myi eräälle jäsenelleen harrasteautoksi.

Vuodet 2001–2005

Palokunta hankki vuonna 2001 uuden Volvo FL6H PK1 -alustalle rakennetun sammutusauton ja korvasi sillä Ford F 600 -merkkisen sammutusautonsa. Palokunta hyödynsi auton suunnittelussa kuusi vuotta aiemmin hankkimastaan Volvo-sammutusautosta saamiaan kokemuksia. Pääosin korirakenne oli sama kuin vanhemmassa Volvo-sammutusautossa, mutta uuden auton hytti oli hieman tilavampi kuin vanhan. Auto sai ensin yksikkötunnuksen HS 211, joka oli vapautunut tunnusta aiemmin käyttäneeltä ja toimintansa lopettaneelta Karjalaisten VPK:lta. Vuonna 2012 pelastustoimen yksikkötunnusten uudistamisessa auton tunnukseksi vaihtui HE 231.

Ford F 600 -sammutusauton palokunta myi yksityiselle keräilijälle.

Vuodet 2005–2024

Syksyllä 2005 palokunta osti Volkswagen Transporter -pikkubussin miehistönkuljetusautokseen. Vuonna 2009 auto varustettiin eläinpelastuskalustolla, sillä palokunta alkoi saada paljon eläintenpelastustehtäviä. Suurin osa palokunnan eläinpelastustehtävistä ajettiin sillä vuoden 2013 loppuun asti. Vuonna 2014 helsinkiläiset sopimuspalokunnat saivat pelastuslaitokselta yhteisen eläinpelastusauton, jolla eläinpelastustehtävät on sittemmin ajettu. Transporterilla kuljetettavaksi varattiin vuosina 2010 ja 2011 irtopumppu- ja vesi-imurikalustoa, ja siitä lähtien se on toiminut ensisijaisesti pumppukalustoautona. Auton ensimmäinen yksikkötunnus oli HS 271 vuosina. Vuosina 2009–2011 tunnus oli HS 27, 2012–2022 HE 2396 ja kesästä 2022 alkaen HE 2352.

Kesäkuussa 2024 VPK sai Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta käyttöönsä kaksi pelastuslaitoksen aiemmin käyttämää sammutusautoa. Autot säilyivät pelastuslaitoksen omistuksessa ja ylläpitovastuulla, ja VPK sai oikeuden käyttää niitä toistaiseksi. Muutos oli merkittävä sekä pelastuslaitokselle että VPK:lle: aiemmin autoja sopimuspalokunnille luovuttaessaan pelastuslaitos oli pääsääntöisesti antanut ne sopimuspalokunnan omistukseen ja vastuulle, ja Helsingin VPK:lle tämä oli ensimmäinen kerta, kun se sai pelastuslaitokselta paloauton. VPK otti ne operatiiviseen käyttöön heinäkuun alussa Volvo-merkkisten vanhempien sammutusautojen tilalle.

Heinäkuussa 2024 palokunta myi vanhemman Volvo-sammutusautoistaan Ukrainaan apua organisoivalle Your Finnish Friends -yhdistykselle. Yhdistys vei auton Ukrainaan pelastustoimen käyttöön elokuussa 2024.

Lokakuussa 2024 palokunta myi uudemman Volvo-sammutusautoistaan Vuosaaren VPK:lle, joka jatkoi sen käyttämistä sammutusautona.

Yhteydet muihin järjestöihin

Helsingin VPK on seuraavien yhdistysten jäsen: Helsingin pelastusliitto (HELPE), Uudenmaan Pelastusliitto (UPL), Mellersta Nylands brandkårsförbundet (MNB), Suomen sopimuspalokuntien liitto. MNB:n kautta palokunta on myös Finlands Svenska Brand- och Räddningsförbundin jäsen. Ekenäs FBK, Turun VPK ja Porin VPK ovat Helsingin VPK:n ystävyyspalokuntia.

Aiheesta muualla

• Helsingin VPK:n kotisivut