Uudenmaan Pelastusliitto

Uudenmaan Pelastusliitto ry (UPL) - Nylands Räddningsförbund rf. on pelastusalan kattojärjestö Uudenmaan alueella toimiville, paloturvallisuustyön ja väestönsuojelutyön rekisteröidyille yhdistyksille. UPL perustettiin 1952 yhdistämään vapaaehtoinen väestönsuojelu- ja paloturvallisuustyö Uudellamaalla. UPL on yleishyödyllinen kansalaisjärjestö, jonka tavoitteena on edistää uusimaalaisten omatoimista varautumista ihmisten, omaisuuden ja ympäristön turvaamiseen normaali- ja poikkeusoloissa. Toimintaamme kuuluu sopimuspalokuntien koulutus sekä turvallisuuskoulutus niin yksityisille henkilöille, yhteisöille että yrityksille. Järjestöpuolella toimintamuotojamme ovat yleinen palokuntatoiminta sekä palokuntien nais-, nuoriso - ja veteraanityö. Jäsenpalokuntia UPL:lla on Uudenmaan ja Helsingin alueelta yli sata.

UPL:n tärkeimmät yhteistyökumppanit ovat Uudenmaan pelastuslaitokset (LUP, KUP ja IUP).

UPL kuuluu jäsenjärjestönä Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöön (SPEK). SPEK-ryhmään kuuluu 13 alueellista pelastusliittoa, jotka mm. tuottavat pelastustoimen koulutusta ja kehittävät alueensa turvallisuutta valistaen ja neuvoen.

UPL:n toimisto sijaitsee Vantaalla osoitteessa Vapaalantie 2 A 7, 01650 Vantaa.

Historiaa (kirjoittanut Veijo Nuppola)

1952 – 1962

Uudenmaan läänin palokuntaliiton perustaminen tuli ajankohtaiseksi, kun palokuntien järjestöllisen uudelleen organisoinnin yhteydessä Yleinen Palokuntaliitto muuttui Palokuntien Keskusliitoksi, johon jäseneksi liittyminen tapahtui läänin palokuntaliittojen kautta.

Kevään ja kesän 1952 aikana pidettiin Helsingin maalaiskunnan palokuntien keskustoimikunnan sekä Keravan ja lähiympäristön palopiiri ry:n edustajien yhteisiä kokouksia liiton perustamiseksi.

Uudenmaan läänin palokuntaliiton perustava kokous kutsuttiin koolle Tieteellisten seurojen talolle 21.9.1952. Kokouksessa päätettiin liiton perustaminen, hyväksyttiin liiton säännöt ja valittiin liitohallitus. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin palomestari Allan Harne vuosille 1952 –1954. Liiton toiminta keskittyi aluksi jäsenten hankintaan. Perustamisvuonna jäseninä oli 22 palokuntaa.

Uudenmaan läänin palokuntaliiton toiminnan tehostamiseksi liittokokous 15.4.1956 päätti piirijaosta. Palokuntapiirejä muodostui neljä ja piireille laadittiin johtosäännöt.

Piirijaossa noudatettiin myös kaukoavustusalueiden toiminnallisia rajoja.

Koulutustoiminta alkoi palokuntaleirien ja suurpaloharjoitusten sekä kilpailujen järjestämisillä. Leirit olivat yhteisiä miehille ja palokuntapojille. Kurssitoimintaa vaikeutti kuitenkin varojen puute. Palosuojelurahasto ryhtyi vuonna 1958 antamaan varoja kurssitoimintaan Palokuntien Keskusliiton kautta ja tämä avustus helpotti koulutuksen ja kurssien järjestämistä.

Uudenmaan palokuntaliiton ensimmäiseksi sihteeri/toiminnanjohtajaksi valittiin Johan Rosenberg 1952 – 1953. Häntä ovat seuranneet Victor Wiceen 1954 - 1955, Harri Virranne 1956 ja Veikko Toivonen 1956 – 1964. Liiton puheenjohtajana toimi Ilmari Vesihiisi vuosina 1954 –1964.

Uudenmaan palokuntaliiton 10-vuotisjuhla pidettiin hotelli Klaus Kurjessa 15.4.1962. Vuosijuhlan yhteydessä vihittiin liiton lippu, jonka Palokuntaliiton Naistoimikunta oli teettänyt ja lahjoittanut.

Jäsenpalokuntia oli vuoden 1962 lopulla yhteensä 126 ja kannatusjäseniä 27 kuntaa.

1963 – 1972

Toisen toimintavuosikymmen aikana Uudenmaan palokuntaliiton toiminta vakiintui. Palokuntapiirit toimivat omilla alueillaan järjestäen koulutusta ja suurpaloharjoituksia. Liiton toimintaan on vaikuttanut ainakin valtakunnallinen hanke vuonna 1968, kun Palokuntien Keskusliiton ja Suomen Palosuojeluyhdistyksen toiminnot yhdentyivät Suomen Palontorjuntaliitoksi. Tästä seurasi mm. Suomen Palontorjuntaliiton mallisääntöjen aiheuttamat muutokset lisäyksillä että, nimi tulee olla suomen- ja ruotsinkielinen, kotipaikka Helsinki ja hallitukseen puheenjohtajan lisäksi kuului 15 jäsentä. Palontorjuntaliiton edustaja oli liiton kevätkokouksessa 1971 kuulemassa, kuinka Suomen Palontorjuntaliiton mallisäännöt on otettu huomioon.

Vuotuisissa toiminnoissa läänin palokuntanaiset ovat olleet voimakkaasti tukemassa liiton toimintoja antaen tietysti muonitus- ja kahvihuoltoa erilaisissa tilaisuuksissa sekä tukemalla taloudellisesti varsinkin Palokuntapoikatyötä ja tarvittaessa koko liittoa. Naiset avustivat liittoa myös kustantamalla liiton pienoislippujen tankoja ja lippujen jalkoja.

Liiton puheenjohtajina toimivat Ilmari Vesihiisi 1963 – 1964 ja Veikko Toivonen 1965 – 1973. Liiton sihteeri/toiminnanjohtajana toimi Veikko Toivonen 1963 – 1964 ja toiminnanjohtajina Leo Johansson 1965 – 1969 sekä Carl von Bell 1969 – 1974.

Liitossa oli vuoden 1972 lopulla varsinaisia palokuntajäseniä 160 ja kuntajäseniä 29.

1973 – 1982

Liiton kolmas toimintavuosikymmen on toiminnallisesti ollut verrattain tasaista. Jonakin vuonna oli havaittavissa notkahdusta palokuntakoulutuksessa osanottajien vähyydestä johtuen, mutta toiminta on jatkunut.

Vuosittain on liiton hallitus antanut suurkiitokset naistyölle, jonka toiminta on ollut erittäin aktiivista. Vuonna 1976 palokuntanaiset ovat todenneet omassa toimintakertomuksessaan, että uudessa palo- ja pelastustoimilaissa olemme samanarvoisia miesten kanssa, enää ei puhuta miehistä, vaan henkilöistä.

Voidaan todeta tasa-arvon saavuttaneen myös Uudenmaan läänin palokuntaliittoon.

Henkilövaihdokset niin puheenjohtajien kuin toiminnanjohtajien kohdalla olivat liiton toiminnan vilkkaimmat. Puheenjohtajina toimivat Veikko Toivonen 1973, Urpo Vihanto 1974 – 1975, Victor Wiceen 1976 – 1978, Carl von Bell 1979 – 1980 ja Kalevi Miettinen 1981 – 1982. Toiminnanjohtajina toimivat Carl von Bell 1973, Antti Kotaviita 1974 – 1976, Jaakko Aaltonen 1977 – 1980 ja Carl von Bell 1981- 31.1.1989.

Liiton jäsenmäärässä oli havaittavissa pientä laskua ja vuoden 1982 lopussa oli varsinaisia palokuntajäseniä 143 ja kuntajäseniä 31.

1983 - 1992

Uudenmaan läänin palokuntaliiton neljäs toimintavuosikymmen alkoi valmistelulla liiton nimenmuutokseen. Uudeksi liiton nimeksi tuli Uudenmaan läänin palontorjuntaliito - Nylands läns brandvärnsförbund ry. Vuosikertomuksessa todetaan, että uusi nimi vastaa paremmin sitä laajempaa toimintakenttää mitä liitolla nykyään on. Palokuntanaisten toiminta on ollut lujaa työntekoa niin omaa jäsenistöä kohtaan kuin myös kohdennettuna ulkopuolisiin. Palokuntanuorisotyö on myös todettu vilkkaaksi.

Liiton sääntömuutos aiheutti myös sen, että liiton hallituksen jäsenmäärä pieneni yhdeksään jäseneen.

Palokuntanaiset ottivat koulutusohjelmaan Kodin paloturva koulutuspaketin.

Liiton koulutusrintamalla koulutusta on ryhdytty antamaan myös vakinaiselle henkilöstölle täydennyskoulutuksena.

Uutena aluevaltauksena voidaan pitää liiton osallistumista valtakunnallisille Venemessuille 1988 ja liiton osastolla oli kävijöitä tungokseen asti. Vuoden 1988 lopussa alkoi haku myös kokopäiväisen toiminnanjohtajan sekä osa-aikaisen toimistovirkailijan palkkaamiseksi.

Valtiovalta aiheutti liiton toimintaan pieniä yllätyksiä 1990. Sisäasiainministeriön päätös puolivakinaisen palokunnan sivutoimisen henkilöstön ja sopimuspalokunnan sammutus- ja pelastustyöhön osallistuvan henkilöstön kelpoisuuteen. Päätökseen liittyvässä muistiossa todetaan, että voimassa olevien säädösten perusteella kunta huolehtii kunnallisten palokuntien sivutoimisen ja vapaaehtoisen miehistön perus – ja täydennyskoulutuksen järjestämisestä. Koulutuksen painopiste suunnattiin kouluttajakoulutukseen, jotta kuntien järjestämien tai lääninliitolta tilaamien peruskurssien ohjelmat, opetusaineistot ja koulutustaso olivat yhdenmukaiset. Tavoitteisiin kuitenkin päästiin. Toinen valtiovallalta tullut muutos koski palosuojelurahaston päätöstä pienentää anottuja määrärahoja ja ettei avustusta saa käyttää päätoimisen henkilöstön täydennyskoulutukseen. Koulutussuunnitelmat tarkistettiin ja koulutus saatiin toteutettua suunnitellulla tavalla.

Liiton puheenjohtajana on toiminut Matti Ylätupa 1983 – 1997.

Liiton toiminnanjohtajina ovat toimineet Carl von Bell 1983 – 31.1.1989 ja Kauko Salonaho 1.2.1989 – 31.8.1994. Toimistovirkailijoina ovat toimineet Tuuli Sundell 6.2.- 4.4.1989 ja Marja – Leena Vilhunen 10.4.1989 - 2012.

Liiton jäseninä oli vuoden 2020 alussa varsinaisia palokuntajäseniä 103, muita yhdistysjäseniä 12 ja yritysjäseniä 22.

1993 – 2002

Viides toimintavuosikymmen alkoi jälleen kerran muutoksilla. Valtakunnallisesti elettiin aikaa, jolloin vuoden 1992 lopussa olivat Suomen palontorjuntaliitto ja Suomen väestönsuojelujärjestö lopettaneet toimintansa ja Suomen Pelastusalan keskusjärjestö aloitti toimintansa 1993 alkaen. Uudenmaan läänin palontorjuntaliitossa tehtiin myös työtä uudistukselle. Vuoden 1993 syyskokouksessa uudeksi liiton nimeksi tuli hallituksen ehdotus Uudenmaan Pelastusliitto – Nylands Räddningsförbund. Äänestys oli tiukka. Muutoin läänin alueen yhdistyminen jäi vielä toteutumatta vuoden 1993 aikana ja lopullisesti uudet säännöt ja nimi otettiin käyttöön 29.5.1994. Aluetasolla käytännön yhdentyminen tapahtui siten, että entinen palokuntapiiri ja entinen väestösuojeluyhdistys yhdistivät toimintansa, ja näin muodostui alueellinen pelastusyhdistys, joka jatkoi sekä piirin että VSS - yhdistyksen työtä. Ensimmäisinä pelastusyhdistyksinä liiton jäseniksi hyväksyttiin Länsi – Uudenmaan pelastusyhdistys ja Vantaan pelastusalan yhdistys.

Liiton keskeisimpänä tehtävänä on ollut koulutuspalvelujen tuottaminen. Pääpaino koulutuksessa on ollut sivutoiminen ja vapaaehtoinen henkilöstö ja uutena mm. varautumiskoulutuksen kouluttajakoulutuksen aloittaminen.

Liiton toimisto toteutti prosessin, jolla liiton toiminta saatiin näkyvämmäksi ja samanaikaisesti tapahtui toimiston muutto näkyvämmälle toimipaikalle Albertinkadulle Helsingin keskustaan.

Liiton koulutuksen ohella tiedotus ja valistus ovat tulleet vakiintuneeksi toiminnaksi. Valtakunnallisiin Nou Hätä- ja Exit- valistuskampanjoihin on osallistuttu aktiivisesti.

Toimintojen lisääntyessä liiton hallitus päätti palkata koulutussihteeriksi Anne Sepposen vuoden 1997 alusta alkaen ensin puolipäiväisenä ja syksyllä kokoaikaisena. Vuoden 1998 kesäkuussa palkattiin liittoon koulutuspäälliköksi Tomi Timonen vakinaiseen työsuhteeseen. Liiton organisaatiouudistus, missä liiton ja aluejäsenten toimintojen yhteen sulauttaminen tapahtui, toteutettiin vuoden 1999 aikana ja uusi organisaatio aloitti uudella vuosituhannella. Alueyhdistyksissä vakinaisessa työsuhteessa olleet Heikki Aalto ja Markku Savolainen siirtyivät liiton palvelukseen. 1.1.2000 palokuntakoulutuspäällikkönä aloitti Markku Savolainen (-24.12.2010) ja 1.1.2000 varautumisen koulutuspäällikkönä Heikki Aalto (-31.3.2001). 1.4.2001 varautumisen koulutuspäällikkönä aloitti Aulis Partanen (2001-30.11.2021). Palokuntakoulutuspäällikkönä toimii Johanna Vuorensyrjä (2011- ) ja järjestöpäällikkönä Sari Tuuri-Salonen (2012- ).

Uudenmaan Pelastusliitto ja Länsi – Suomen Pelastusliitto perustivat 1999 aikana Safe Sec Oy nimisen yhtiön, johon vuoden 2000 alusta siirrettiin liitojen yritysturvallisuuskoulutus ja – konsultointi. Yhtiön kautta saatiin eriytettyä varsinainen yleishyödyllinen ja aatteellinen toiminta liiton toiminnaksi ja muu mm. liiketoiminta hoidetaan yhtiön toimesta. Vuoden 1999 lopussa Tomi Timonen ja Anne Sepponen siirtyivät Safe Sec Oy:n palvelukseen. Safe Secin osakekanta myytiin 2007 ja vuodesta 2008 liitto on itsenäisesti järjestänyt koulutustoimintaa myös yrityksille.

Palokuntanaistyö ja palokuntanuorisotyö ovat jatkaneet menestyksellistä toimintaa koko toimintavuosikymmenen aikana. Viimevuosien palokuntaleireille on osallistunut vuosittain viidestäsadasta seitsemäänsataan nuorta.

Viimeisin ja näkyvin muutos liiton toiminnassa oli muutto Vantaan Vapaalaan 1999, jolloin liitto sai ajanmukaiset toimi- ja koulutustilat.

Liiton puheenjohtajat ja toiminnanjohtajat

Liiton puheenjohtajina ovat toimineet Matti Ylätupa 1993 – 1997 (k. 21.5.2017), Veijo Nuppola 1998 - 2015 ja Jyrki Landstedt 2015 - .

Liiton toiminnanjohtajina ovat toimineet Kauko Salonaho 1993 – 31.8.1994, Ari Keijonen 1.10.1994 – 18.3.2002 ja Tomi Timonen 19.3.2002 - 31.12.2006 (alussa puolitoimisesti ja myöhemmin kokopäiväisenä), Frans Schaper 1.1.2007 - 31.12.2007, Markku Virtanen 1.1.2008 - 31.12.2017, Pekka Vänskä 1.1.2017 - 31.1.2020, Mika Gröndahl 16.1.2020 -30.4.2020, Teresa Pentikäinen 3.8.2020-12.3.2022 (vapaalla 12.3.2022-31.3.2023), Sanna Airaksinen 1.3.2022- .

Liiton lippu

Lippu on valmistunut vuonna 2002 ja on kopio alkuperäisestä Ilmari Vesihiiden suunnittelemasta lipusta. Lipun on painanut kankaalle Paradox Period Oy.

Silkkikankaisen lipun pohjaväri on valkoinen. Vasemmassa osassa on vanha Uudenmaan läänin vaakuna. Vaakunassa on sinisellä pohjalla keltainen, vasemmalle kulkeva, kahden soudettava vene. Veneen ylä- ja alapuolella on vaakunan levyinen, jokea kuvaava valkoinen aaltoviiva. Vaakunan päällä on kultainen, jalokivin koristeltu kruunu. Vaakunan alapuolella on palokuntatoimintaa symboloiva nahkakaski, jonka takana on ristikkäin asetetut kaksi punavartista palokirvestä. Oikeassa reunassa on ylhäältä alas asti jatkuva keltainen liekkikuvio.

Lipun varsi on puolihimmeällä lakalla käsiteltyä mäntyä. Kaksiosainen varsi liitetään yhteen ruostumattomasta teräksestä valmistetulla holkilla. Nuppi on pyöreä puinen nuppi.

Alkuperäinen lippu on valmistunut vuonna 1962, ja sen suunnitteli liiton puheenjohtaja Ilmari Vesihiisi. Lipun on valmistunut rouva Alli Häkkänen, Jokelan VPK:sta. Nuppi on ollut ruostumattomasta teräksestä valmistettu, kehyksiin leikattu liekkikuvio. Nupin juuresta on roikkunut kaksi noin metrin mittaista keltaista silkistä punottua tupsupäistä nyöriä. Lipun kankaan lahjoitti Tikkurilan Silkki Oy. Tangon ja nupin valmisti palomestari E. Suominen. Nupin on suunnitellut liiton toiminnanjohtaja Veikko Toivonen. Tammisen tangon lahjoitti Pohjoinen Piiri liiton täyttäessä 10 vuotta. Lippu naulattiin 15. huhtikuuta 1962 Uudenmaan läänin Palokuntaliiton liittohallituksen kokouksen yhteydessä.

Leirit

• XV Palokuntaleiri 1961, Uusikaupunki
• Yyterin kansainvälinen palokuntapoikien leiri 1966, Pori
• Palokuntapoikien suurleiri 1969, Padasjoki
• Napapiirin leiri 1971, Rovaniemi
• Taida Tiedä Tutustu 1975, Padasjoki
• Akvarius IS, 1976 Padasjoki
• Akvarius Fenix, 1977 Padasjoki
• Akvarius Taito, 1978, Padasjoki
• Akvarius Vaavi 1979, Padasjoki
• Opi Auttamaan 1980, Outokumpu
• Palokuntanuorisoleiri/81, Padasjoki
• Häly 1982, Padasjoki
• Liekki 1983, Padasjoki
• Toimi oikein – Handla rätt, 1984, Padasjoki
• Suihku  1985, Padasjoki
• Savu 1986, Padasjoki
• Kieppi 1987, Padasjoki
• Tikas 1988, Padasjoki
• Kipinä 1989, Padasjoki
• Palo 1990, Padasjoki
• Liitin 1991, Padasjoki
• Pelastus 1992, Padasjoki
• Rescue 112 1993, Virtasalmi
• Sumu 1994, Padasjoki
• Jauhe 1995, Padasjoki
• Panu 1996, Padasjoki
• Tulisalpa 1997, Utti
• Vaahto 1998, Padasjoki
• Aqua 1999, Padasjoki
• Tuli 2000 °C, Padasjoki
• Hosa 2001, Padasjoki
• Murre 2002, Turku
• Hööki 2003, Padasjoki
• Kekäle '04, Padasjoki
• Palohaka 2005, Padasjoki
• Yötön Yö 2006, Rovaniemi
• Brankkari 2007, Padasjoki
• Roihu 2008, Padasjoki
• Liekeissä 2009, Padasjoki
• Palotarus 2010, Padasjoki
• Savuraja 2011, Padasjoki
• Tulta päin 2012, Padasjoki
• Tulikaste 2013, Padasjoki
• Viksu 2014, Pori
• Rovio, 2015, Padasjoki
• Piipaa, 2016, Padasjoki
• Hehku, 2017, Padasjoki
• Lohtaja 2018, Lohtaja
• Pistoliekki 2019, Padasjoki
• Tulikukko 2020, Padasjoki (Koronan takia peruutunut leiri)
• Palosaurus 2021, Padasjoki (Koronan takia peruutunut leiri)
• Eldis 22, Malmin lentokenttä, Helsinki

Aiheesta muualla

• http://www.upl.fi