Helsingin Työväen Näyttämö

Helsingin Työväen Näyttämö oli helsinkiläinen vasemmistolainen harrastajateatteri, jonka historia alkaa 1916 perustetusta Seurasaaren ulkoilmateatterista. Teatteri toimi sittemmin eri puolilla Helsinkiä: Mustikkamaalla, Helsingin työväentalossa, Vallilan kesäteatterissa ja lopuksi Kirjatyöntekijäin liiton talossa. Vuonna 1922 seurueen nimeksi muuttui Työn Näyttämö. Vuonna 1934 joukko Kirjallisuuslehden ympärille ryhmittyneitä vasemmistolaisia perusti sen uudelleen nimellä Työväen Näyttämö, mistä alkoi sen tunnetuin vaihe. Teatterin toiminta jatkui vuoteen 1940 asti, virallisesti se lakkautettiin 1945.

Teatterin toiminnassa oli mukana joukko kommunisteja, ja sosialidemokraatit erosivatkin siitä myöhemmin. Uuden Työväen Näyttämön ensiesitys oli Nyrki Tapiovaaran ohjaama amerikkalaisen I. J. Goldenin poliittinen näytelmä Lakonjohtaja, joka esitettiin Käpylän työväentalolla marraskuussa 1934. Teatterin toimintaan kohdistui ajan oikeistolaisten voimien painostusta. Teatterin toiminnassa mukana olivat muun muassa Nyrki ja Tapio Tapiovaara, Helmer Adler, Elvi Sinervo-Ryömä, Toini Aaltonen, Arvo Turtiainen ja Maija Savutie. Vaihtelevassa näyttelijäkokoonpanossa pysyvämpiä jäseniä olivat Hili Virtanen, Eino Kokkonen, Ludvig Korpi ja Yrjö Nykänen. Myös Jarno Pennanen ja Jenny Pajunen näyttelivät. Näytelmiä ohjasivat pääasiassa Nyrki Tapiovaara, Adler, Kaisu-Mirjami Rydberg ja Pentti Raunio. Vuonna 1939 teatterin johtajaksi valittiin Jalmari Parikka. Tapio Tapiovaara toimi johtokunnan puheenjohtajana vuosina 1934–1939, minkä jälkeen hänen seuraajakseen tuli K. Airut. Päätöksenteko teatterissa oli kollektiivista.