Käpylän työväentalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Käpylän työväentalo
Käpylän Urheilijain Talo
Käpylän työväentalo.
Käpylän työväentalo.
Osoite Vipusentie 19, 00610 Helsinki
Sijainti Käpylä
Koordinaatit 60°12′43″N, 24°56′26″E
Rakennustyyppi työväentalo
Valmistumisvuosi 1926
Omistaja Eläkkeensaajien Keskusliitto
Kerrosala 630 m²
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Käpylän työväentalo, aluksi nimellä Käpylän Urheilijain Talo ja Urheilutalo[1], on nykyisin Eläkkeensaajien Keskusliiton omistama työväentalo Helsingin Käpylässä. Se sijaitsee Vipusentiellä Käpylän luoteisosassa.[2] Sen on aiemmin omistanut Nuorten Puolesta ry.[3] ja sitä ennen Helsingin Työväenyhdistys ja alkujaan Käpylän Urheilijat. Rakennuksen pinta-ala on 630 neliömetriä[3]. Käpylän työväentalossa on 120 hengen juhlasali, jossa on näyttämö ja lisäksi aputiloja, kuten sauna[2].

Rakennus sijaitsee Museoviraston määrittelemässä valtakunnallisesti merkittävässä rakennetussa kulttuuriympäristössä.[4] Se on sr-2-merkinnällä osoitettu historiallisesti, rakennustaiteellisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi[5].

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Idea talon rakentamiseen tuli vuonna 1921 Käpylän Urheilijoilta, joka kuului Työväen urheiluliittoon ja katsoi talon olevan hyödyksi alueen kasvavan työväestön tarpeisiin. Käpylän asukkaat panostivat talon hankkeeseen ostamalla sen osakkeita, ja tästä talo sai osittain rahoituksensa. Rakennustyöt suoritettiin lähinnä talkootyönä, ja talo valmistui 1926.[2][6][7][8] Urheilun lisäksi siellä järjestettiin tansseja ja pidettiin ravintolaa. Käpylän Urheilijat lakkautettiin 1930-luvun alussa poliittisista syistä, koska sen katsottiin olevan kommunistien hallussa. Työväentalon tanssi- ja ravintolatoiminta kiellettiin, ja Käpylän Urheilijat Talo Oy ajautui konkurssiin ja pakkohuutokauppaan.[9] Talon huusi vuonna 1931 itselleen konkurssihuutokaupassa Helsingin Työväenyhdistyksen perustama Käpylän Työväentalo Oy.[10] Talo oli työväenyhdistyksen hallussa useita vuosikymmeniä ja siirtyi sen jälkeen Nuorten Puolesta -liitolle. Vuonna 1997 talon osti Eläkkeensaajien Keskusliitto, jonka hallussa se on edelleen.[9] Sitä ovat vuokranneet sosiaalidemokraattisen työväenliikkeen yhdistykset, urheiluseura Käpylän Kunto ja esimerkiksi Suomen Kansallisooppera päiväharjoituspaikakseen. Myös elokuvatuotantoyhtiö Fennada-Filmi vuokrasi taloa 1960-luvulla, ja siellä on tehty elokuvia ja äänilevyjä.[1][9] Se on myös juhlien ja tilaisuuksien pitopaikka. Helsingin kaupunki suunnittelee rakennuksen edessä olevan aukion uudistustamista ja uuden puuston istuttamista sille.[1]

Dallapé-orkesteri levytti Työväentalossa heinä-elokuun vaihteessa 1939 useita kappaleita.[11] Siellä on vuonna 1956 filmattu Valentin Vaalan ohjaamaa elokuvaa Nummisuutarit.[12] Niin sanottu VEK-ryhmä eli Aarre Elo, Jukka Virtanen ja Matti Kuusla tapasivat toisensa ensi kerran Käpylän Työväentalolla.[9]

Helsingin työväenyhdistys sai vuonna 1994 korjausavustusta opetusministeriön myöntämistä työväentalojen korjausmäärärahoista.[13], ja taloon tehtiin peruskorjaus vuonna 1998, jolloin sisätilat ja palveluvarustukset uudistettiin[14].

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Kaupungosat.net
  2. ↑ a b c Kaupunginosat.net
  3. ↑ a b Seurantalot.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
  4. ↑ Käpylän puutaloalueet ja Käärmetalo Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 6.2.2018.
  5. ↑ Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunta (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Käpylän Urheilijat rakennuttavat itselleen seuratalon. Suomen Sosialidemokraatti, 23.09.1925, nro 219, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.2.2018.
  7. ↑ Käpylän Urheilijain Talo Oy. Perustustyöt kivijalkoineen valmistumassa. Suomen Sosialidemokraatti, 7.1.1926, nro 4, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 05.02.2018.
  8. ↑ Käpylän Urheilijain talo valmistumaisillaan. Työväenjärjestöjen Tiedonantaja, 31.7.1926, nro 139, s. 1. Kansalliskirjasto. Viitattu 5.2.2018.
  9. ↑ a b c d Asta Korppi: Meidän Käpylä, s. 38–40. Tintta Kustannus 2007.
  10. ↑ Porssitieto.fi
  11. ↑ Fiftyrecords.com
  12. ↑ Aleksis Kivi, Kansalliskirjailija (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ Suomen sosialidemokraattisen puolueen vuosikertomus 1994 (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Eläkkeensaajien keskusliitto (Arkistoitu – Internet Archive)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Käpylän_työväentalo&oldid=22067081”