Heksyylikanelialdehydi
Heksyylikanelialdehydi | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | (2E)-2-bentsylideenioktanaali |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | CCCCCCC(=CC1=CC=CC=C1)C=O |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C15H20O |
Moolimassa | 216,31 g/mol |
Sulamispiste | 4 °C[1] |
Kiehumispiste | 174-176 °C (2 kPa)[2] |
Tiheys | 0,95 g/cm[2] |
Liukoisuus veteen | Veteen liukenematon |
Heksyylikanelialdehydi (C15H20O) eli heksyylikinnamaali tai heksyylisinnamaali on tyydyttymättömiin ja aromaattisiin aldehydeihin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä voidaan käyttää hajusteissa tuomaan niihin kukkaistuoksua.
Ominaisuudet, valmistus ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huoneenlämpötilassa heksyylikanelialdehydi on vaaleankeltaista nestettä, jolla on jasmiinia muistuttava tuoksu. Yhdiste liukenee moniin orgaanisiin liuottimiin, esimerkiksi etanoliin, mutta ei veteen. Heksyylikanelialdehydi hapettuu helposti ja sen vuoksi sen joukkoon lisätään hapettumisenestoaineita.[2][1] Heksyylikanelialdehydi voi aiheuttaa hajusteallergiaa[3].
Heksyylikanelialdehydiä valmistetaan bentsaldehydin ja oktanaalin välisellä aldolikondensaatiolla.[2] Yhdistettä käytetään jasmiininkaltaisena aineena esimerkiksi hajusteissa, pesuaineissa ja hygieniatuotteissa. Heksyylikanelialdehydistä voidaan valmistaa myös maatalouskemikaaleja ja lääkkeitä.[2][3][4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b George A. Burdock: Encyclopedia of food and color additives, s. 878–879. CRC Press, 1997. ISBN 9780849394164 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 26.4.2021). (englanniksi)
- ↑ a b c d e Johannes Panten & Horst Surburg: Flavors and Fragrances, 3. Aromatic and Heterocyclic Compounds, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2016. (englanniksi)
- ↑ a b 26 yleisintä hajusteallergeenia Allergia-, Iho- ja Astmaliitto ry. Viitattu 22.4.2021.
- ↑ Christian Kohlpaintner, Markus Schulte, Jürgen Falbe, Peter Lappe, Jürgen Weber & Guido D. Frey: Aldehydes, Araliphatic, Ullmann's Encyclopedia of Industrial Chemistry, John Wiley & Sons, New York, 2013.