Heino Kaski

Heino Kaski
Heino Kaski 60-vuotiaana.
Henkilötiedot
Koko nimi	Heino Wilhelm Daniel Kaski
Syntynyt	21. kesäkuuta 1885 Pielisjärvi
Kuollut	19. syyskuuta 1957 (72 vuotta)
Muusikko
Tyylilajit	länsimainen taidemusiikki
Soittimet	piano
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Heino Wilhelm Daniel Kaski (21. kesäkuuta 1885 Pielisjärvi – 19. syyskuuta 1957 Helsinki) oli suomalainen säveltäjä ja pianisti. Säveltäjänä Kaski keskittyi pääasiassa pienimuotoisiin pianokappaleisiin ja lauluihin. Tyylillisesti hän edustaa kansallisromantiikkaa. Pianominiatyyreista kenties tunnetuin on toivekonserttien suosikki Yö meren rannalla. Hän sävelsi myös sinfonian h-molli op. 16 vuonna 1919. Säveltäjä itse piti tätä teosta pääteoksenaan. Muita Kasken sävellyksiä ovat muun muassa viulu- (1920), sello- (1923) ja huilusonaatit (1937). Hän sävelsi yli sata yksinlaulua sekä yli sata pianokappaletta.

Ura ja elämä

Heino Kasken vanhemmat olivat lukkari, director cantus Daniel Kaski ja Anna Maria o.s. Krogerus. Poika sai musiikinopetusta isältään ja oppi soittamaan viulua.

Kaski siirtyi kesken oppikoulun Sortavalan lyseosta Helsinkiin opiskelemaan musiikkia, aluksi urkurikoulussa ja sen jälkeen Helsingin orkesterikoulussa. Musiikinteoriaa hänelle opetti Ilmari Krohn, ja hän sai yksityisesti sävellysopetusta Erkki Melartinilta, Jean Sibeliukselta ja myöhemmin Selim Palmgrenilta. 1910-luvun alkupuolella Kaski sai neljästi valtion stipendin, ja sen turvin hän opiskeli sävellystä Berliinissä Paul Juonin johdolla vuosina 1911–1914. Maailmansota keskeytti opinnot, ja hän palasi kotimaahan vuosiksi 1914–1919 ja sai opetusta Palmgrenilta. Sodan jälkeen hän palasi Keski-Eurooppaan ja jatkoi sävellysopintojaan Otto Taubmannin johdolla ja tutustui myös ranskalaiseen säveltaiteeseen.

Kaski piti yhdeksän sävellyskonserttia Helsingissä sekä muutamia muualla Suomessa.

Opintojensa jälkeen vuonna 1926 Kaski alkoi elättää itseään opettamalla pianonsoittoa ja laulua Sivistysjärjestöjen kansankonservatoriossa ja Helsingin kansakoulussa. Hän sai director musices -arvonimen vuonna 1941, ja hänet palkittiin Pro Finlandia -mitalilla 1950. Kaski kuoli Helsingissä 19. syyskuuta 1957, päivä ennen Jean Sibeliuksen kuolemaa.

Kasken mukaan nimetty Heino Kasken katu sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa.

Teoksia

Orkesterille

• Preludi (1912)
• Sarja nro 1 (1912)
• Sarja nro 2 (1913)
• Marssi-intermezzo (1915)
• Fantasia appassionata viululle ja orkesterille (1915/1954)
• Sinfonia h-molli. op 16 (1919)
• Alkusoitto E-duuri (1922)
• Berceuse viululle ja orkesterille (1925)
• Vuorella puhaltimille, celestalle ja harpulle (1937)

Näyttämömusiikkia

• Kun ohdake kukkii (1943)
• Tuhkimo

Kamarimusiikkia

• Sonaatti viululle ja pianolle A-duuri (1920)
• Sonaatti sellolle ja pianolle (1923)
• Huilusonaatti (1937)

Pianomusiikkia

• Preludi Ges-duuri 1912
• Vuorenpeikkojen iltasoitto (1914)
• 7 pianokappaletta (1921)
• Yö meren rannalla (1923)
• Preludi h-molli Pankakoski (1926)
• Vienankarjalainen rapsodia (1926)

Lauluja

Yksinlauluja

• Taas kaukaa laulavat lauluaan (1917)
• Lähdettyäs
• Kevät keralla päiväin kuulakkain
• Niin mustina muratit kiertää
• Katson virran kalvohon
• Latu
• Suviyö
• Sinä olet minun valkea taivaani
• Kevätriemua
• Maa kaunis allani kukoistaa
• Olis vierellä hän
• Mökit nukkuu lumiset
• Muuttolinnut
• Kaipaus
• Kehtolaulu
• Niin mustina muratit kiertää
• Oi kiitos kaikesta, Karjala
• Unen maa
• Aslakin joiku
• Nocturno
• Vanha joululaulu
• Hyvästijättö
• Sinisellä sillalla
• Kun illan varjot laaksoon
• Vanha Laulu
• Kiitävi aatos kaipuun siivin
• Onnen lintu
• Taa saarien päivä painuu
• Rannalta
• Auringonruusu

Kuorolauluja

• Aamuvirsi
• Jo kaikki nukkuu, huokuu syvää rauhaa
• Kesäyö (1952)
• Kevätlaulu (1955)
• Rai'u riemu, välky valo

Kirjallisuutta

• Salmenhaara, Erkki: Kansallisromantiikan valtavirta 1885–1918, s. 325–329. (Suomen musiikin historia 2) Helsinki: WSOY, 1996. ISBN 951-0-20124-3