Hedvig Charlotta Nordenflycht

Hedvig Charlotta Nordenflycht
Ulrika Paschin muotokuva Hedvig Charlotta Nordenflychtistä.
Henkilötiedot
Syntynyt	28. marraskuuta 1718 Tukholma, Ruotsi
Kuollut	29. kesäkuuta 1763 (44 vuotta) Skokloster, Ruotsi
Kansalaisuus	ruotsalainen
Ammatti	runoilija
Kirjailija
Tuotannon kieli	ruotsi
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta
[ Muokkaa Wikidatassa ]
Infobox OK

Johan Fredrik Martinin kuparipiirros Hedvig Nordenflychtistä.

Hedvig Charlotta Nordenflycht (28. marraskuuta 1718 Tukholma, Ruotsi – 29. kesäkuuta 1763 Skokloster, Ruotsi) oli ruotsalainen kirjailija. Hänen vanhempansa olivat Kamarikollegion kamreeri Anders Andersson Nordbohm (aateloitu nimellä Nordenflycht) ja Christina Rosin. Häntä on toisinaan pidetty Ruotsin ensimmäisenä feministinä, ja hänen katsotaan olevan 1700-luvun merkittävimpiä ruotsalaisia runoilijoita. Hän on myös sikäli ainutlaatuinen, että hän oli ensimmäisiä ruotsalaisia naisia, jotka elättivät itsensä kirjoittamalla.

Aikalaiset käyttivät Nordenflychtistä nimitystä ”Herdinnan i Norden” hänen vuosittain ilmestyneen runovihkosensa Qvinligt tankespel af en herdinna i Norden (1744–1750) johdosta.

Nuoruus ja avioliitto

Nordenflycht vietti lapsuutensa Tukholmassa mutta muutti 1731 perheen maatilalle Vibyn kartanoon Uppsalan lääniin. Annettuaan isänsä kuolinvuoteen äärellä 1734 lupauksen hän sen mukaisesti kihlautui opettajansa Johan Tidemanin kanssa, joka kuitenkin kuoli 1737 ennen vihkimistä. Nordenflycht sai voimakkaita vaikutteita Tidemanin terävästä älystä, mutta Tideman kannatti valistusajan rationalismia ja skeptisismiä, joihin Nordenflycht myöhemmin otti etäisyyttä.

Pian Tidemanin kuoleman jälkeen hän tutustui pappi Jacob Fabriciukseen ja meni tämän kanssa naimisiin 1741. Avioliitosta tuli lyhyt mutta onnellinen. Puoliso sairastui ja kuoli yhdeksän kuukautta vihkimisen jälkeen. Sen seurauksena Nordenflycht muutti pois Karlskronasta, jonne pariskunta oli muuttanut, kun Fabricius sai työtä amiraliteetin saarnaajana, pieneen torppaan Lidingöhön. Hänen elämäänsä leimasi suru, ja hän kuvasi asuntoaan sanoilla: ”Huone, jonka seiniä peittivät surulliset maalaukset, todisti kaipaustani, ja ainoa iloni oli lintujen laulu...”

Kirjailijanura

Nordenflycht sai mainetta runokokoelmallaan Den sörgande turtur-dufwan (1743), jonka hän kirjoitti tehdessään surutyötä miehensä kuoleman jälkeen. Vuosina 1744–1750 hän julkaisi neljä nidettä, joille hän antoi nimen Qwinligit Tankespel. Hän seurasi innostuneena aikansa keskusteluja, ja monet hänen kirjoituksensa käsittelevät poliittisia, filosofisia ja uskonnollisia kysymyksiä sekä kysymyksiä naisen vapaudesta ja oikeuksista. Runojen lisäksi Nordenflycht kirjoitti myös rokokoo-henkisiä laulelmia (Dorillas kväde). Hänen kirjoituksistaan on merkittävä esimerkiksi Fruentimrets försvar (1761), jossa hän pitkän esipuheen jälkeen puolustaa naissukupuolta siinä kun Rousseau syyttää naisia teatterin alamäestä.

Nordenflychtin luetuin runo Öfver en Hyacint (1762) on rakkaudenjulistus nuorelle miehelle nimeltään Johan Fischerström, josta tuli hänen viimeinen rakkautensa. Hänen jälkikäteen kirjoittamansa runot käsittelevät talven 1762–1763 aikaista kolmiodraamaa, jossa ovat osallisina he kaksi ja kreivitär Cathérine Charlotte De la Gardie. Jo pian Nordenflychtin kuoleman jälkeen liikkui huhuja, että hän olisi hypännyt virtaan, joka erotti hänet hänen rakkaastaan, ja kylmettynyt ja kuollut sen seurauksena. Todellisuudessa hänen on päätelty sairastaneen jotakin vakavaa tautia, ehkä syöpää. Kuollessaan 28. kesäkuuta 1763 hän oli 44-vuotias.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Hedvig Charlotta Nordenflycht Wikimedia Commonsissa

• Hedvig Charlotta Nordenflycht, Svenskt översättarlexikon. (ruotsiksi)