Havaijin osavaltion perustuslaki
Havaijin perustuslaki (havaijiksi Kumukānāwai o Hawaiʻi, engl. Constitution of Hawaii) on Havaijin osavaltion korkein laki. Nykyinen perustuslaki koskee osavaltiota, mutta myös sitä edeltäneellä Havaijin kuningaskunnalla on myös ollut perustuslaki, joka on kirjoitettu uudelleen muutamaan otteeseen.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Havaijin ensimmäinen perustuslaki otettiin käyttöön vuonna 1840. Vuotta aikaisemmin kuningaskunnassa julkaistiin lista alamaisten oikeuksista.[1]
Ensimmäistä kertaa perustuslakia uudistettiin vuonna 1952. Tätä tarkoitusta varten valittiin vuotta aikaisemmin kolme komissaaria, joista yhden valitsi kuningas, yhden aatelisto ja yhden kuningaskunnan parlamentti.[2]
Vuoden 1864 perustuslaki oli kuningas Kamehameha V:n kirjoittama ja luonteeltaan melko yksinvaltainen.[3][4]
Vuonna 1887 kuningas Kalākaua pakotettiin allekirjoittamaan uusi perustuslaki, jonka nojalla Havaijille asettuneet valkoiset plantaasinomistajat saivat enemmän valtaa perustamalleen parlamentille. Kalākaua jäi Havaijin viimeiseksi monarkiksi, jolla oli mitään itsenäistä valtaa. Tästä syystä vuoden 1887 perustuslakia kutsutaan nimellä "pistinperustuslaki" (engl. Bayonet constitution).[5]
Kuningatar Liliʻuokalani yritti saada läpi uuden perustuslain vuonna 1893, mutta parlamenttia ei ollut kutsuttu koolle sitten 1887, minkä vuoksi uusi perustuslaki jäi vain ehdotukseksi.[6] Amerikkalaiset plantaasinomistajat eivät hyväksyneet tätä, vaan kokosivat "turvallisuuskomitean" piirittämään ʻIolanin palatsia. Yhdysvaltain laivasto puolestaan ilmoitti suojelevansa turvallisuuskomiteaa. Liliʻuokalani luopui kruunusta välttääkseen verenvuodatuksen, mikä johti lopulta Havaijin kuningaskunnan kaatumiseen.[7]
Nykyinen perustuslaki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen Havaijin perustuslaki sisältää 18 artiklaa:[8]
- Kansalaisoikeudet
- Äänioikeus ja vaalit
- Parlamentti
- Edustajainpaikkojen jakautuminen
- Toimeenpaneva valta
- Oikeuslaitos
- Verotus ja julkinen talous
- Paikallishallinto
- Julkinen terveydenhuolto ja perusturva
- Opetus
- Luonnonsuojelu ja luonnonvarojen hallinto ja kehitys
- Havaijilaisten asiat
- Organisaatiot ja työehtoneuvottelut
- Eettinen ohjesääntö
- Osavaltion rajat, pääkaupunki, lippu, kieli ja motto
- Yleiset ja sekalaiset sopimusehdot
- Uudistukset ja lisäykset
- Aikataulu ja toimeenpano
Nykyiseen perustuslakiin on jäänyt myös ns. hajonneen melan laki, joka on alkujaan peräisin vuodelta 1797.[9]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Sally Engle Merry: Colonizing Hawai'i: The Cultural Power of Law. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0-691-00932-2 Teoksen verkkoversio (viitattu 30.5.2022). (englanniksi)
- ↑ Hawaiian Constitutionalism 25.8.2014. Hawaiian Kingdom Blog. Viitattu 30.5.2022. (englanti)
- ↑ Hawaiian Kingdom Constitution of 1864 2022. hawaiiankingdom.org. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
- ↑ King Kamehameha V 2022. Māmalahoa. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Jul 6, 1887 CE: Bayonet Constitution 20.5.2022. National Geographic Society. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Political History 2022. Hawaiian Kingdom. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
- ↑ Five Things To Know About Liliʻuokalani, the Last Queen of Hawaiʻi 10.10.2017. smithsonianmag.com. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)
- ↑ State Constitution 2022. Legislative Reference Bureau. Viitattu 30.5.2022. (englanti)
- ↑ Law of the Splintered Paddle: Kānāwai Māmalahoe (pdf) Hawaii Legal Auxiliary. Viitattu 30.5.2022. (englanniksi)