Hauksbók

Kuva käsikirjoituksesta AM 544 4to (Hauksbók)

Hauksbók ( ”Haukrin kirja”) on laaja, keskiajan islantilainen käsikirjoitus, joka on nimetty omistajansa Haukr Erlendssonin (k. 1334) mukaan. Haukr oli islantilainen lainoppinut, joka toimi laamannina ensin Islannissa ja myöhemmin Norjassa. Valtaosa käsikirjoituksesta on laadittu todennäköisesti vuosien 1306–1308 välisenä aikana Haukrin oleskellessa Islannissa, osa taas vuoden 1310 paikkeilla tai sen jälkeen. Haukr on itse kirjoittanut suuren osan käsikirjoituksesta, minkä lisäksi kirjoittamiseen on osallistunut myös muutama muu, todennäköisesti islantilainen ja norjalainen tai färsaarelainen kirjuri.

”Haukrin kirjan” erityispiirteitä

Hauksbók sisältää (keskiajan näkökulmasta katsottuna) historiallisia, Islannin varhaishistoriaan ja Skandinavian muinaiseen menneisyyteen liittyneitä saagoja (islantilaissaagoja ja muinaissaagoja) sekä latinankielisten historianteosten käännöksiä (antiikkisaagoja), edda-runoutta (Völuspá) ja teologiaa, filosofiaa, maantiedettä, luonnonhistoriaa, ajanlaskua sekä matematiikkaa ja keskiaikaista lääketiedettä (esim. humoraalioppia) käsitteleviä tekstejä. Kokonaisuutena Hauksbók on ollut vaikuttava henkilökohtainen kirjasto. Kootessaan käsikirjoitusta Haukrin esikuvana on voinut olla jokin vastaava eurooppalainen käsikirjoitus, mahdollisesti Lambert Saint-Omerilaisen 1000-luvun lopulla ja 1100-luvun alussa laatima ensyklopedinen, keskiajan tieteellisiä ja oppineita tekstejä summaava kokoelmateos Liber floridus (”Kukkien kirja”).

Sisältö

Keskiajalla Hauksbók-käsikirjoitus oli vielä yhtenäinen, mutta myöhemmin se jaettiin kolmeksi erilliseksi käsikirjoitukseksi, AM 371 4to, AM 544 4to ja AM 675 4to. Hauksbókin alkujaan yli kahdestasadasta lehdestä on säilynyt vain 141. Hauksbókin tunnettu sisältö on seuraava (tahojen Landsbókasafn Íslands, Stofnun Árna Magnússonar sekä Den arnamagnæanske samling (Arkistoitu – Internet Archive) ylläpitämän Handrit.is -sivuston mukaan):

AM 371 4to

1. (1r-14v): Landnámabók
2. (15r-18v): Kristni saga (islantilaista kirkkohistoriaa vuoteen 1118 saakka)

AM 544 4to

1. (1r-14v): Geographica qvædam et physica, Theologica qvædam ex sermonibus Augustini, Varia, atqve inter ea Astronomica qvædam — Heimslýsing ok helgifræði (eri lähteistä peräisin olevaa ensyklopedista tietoa maantieteestä, luonnonilmiöistä ja Raamatun teksteistä)
2. (15r-19v): Theologica qvædam, videntur esse úr Adamsbók — Heimspeki ok helgifræði (eri lähteistä peräisin olevaa ensyklopedista tietoa filosofiasta ja teologiasta)
3. (20r-21r): Völuspá
4. (22r-33v): Trójumanna saga
5. (34r): Nattúrusteinar (seitsemästä arvokkaasta kivestä ja niiden luonnosta)
6. (35v): Cisiojanus (kirkkovuoden juhlien muistamista helpottava latinankielinen runomuotoon laadittu lista)
7. (36r-59r): Breta sögur, mukaan lukien runo Merlínusspá (”Merlinin ennustus”, ei suom.)
8. (60r-68v): Viðræða líkams ok sálar (keskustelu ruumiin ja sielun välillä)
9. (69r-72v:9): Hemings þáttr Áslákssonar (lyhytsaaga norjalaisesta talonpojan pojasta)
10. (72v:9-76v): Hervarar saga ok Heiðreks
11. (77r-89v:35): Fóstbrœðra saga
12. (89v:35-93r:17): Algorismus (lyhyt tutkielma matematiikasta)
13. (93r:17-101v:24): Eiríks saga rauða
14. (101v:25-104v:17): Skálda saga (kertomus kuningas Haraldr Kaunotukasta ja tämän skaldista)
15. (104v:18-105r:21): Af Upplendinga konungum
16. (105r:21-107v): Ragnarssona þáttr
17. (107v): Prognostica Temporum (ennusmerkeistä)

AM 675 4to

1. Elucidarius (käännös Honorius Autunilaisen kristinopillisesta teoksesta Elucidarium)

Katso myös

• Saaga
• Muinaissaagat
• Islantilaissaagat
• Landnámabók
• Hervörin saaga
• Antiikkisaagat
• Uplannin kuninkaat
• Eiríkr Punaisen saaga

Lähteet

• Finnur Jónsson (toim.). 1892–1896. Hauksbók efter de Arnamagnæanske håndskrifter no. 371, 544 og 675, 4 °, samt forskellige papirshåndskrifter av det kongelige nordiske oldskrift-selskab. Køpenhavn: [s.n.].
• Gunnar Harðarson & Stefán Karlsson. 1993. Hauksbók. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 271–272.
• Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.

Editiot ja käännökset

• Finnur Jónsson (toim.). 1892–1896. Hauksbók efter de Arnamagnæanske håndskrifter no. 371, 544 og 675, 4 °, samt forskellige papirshåndskrifter av det kongelige nordiske oldskrift-selskab. Køpenhavn: [s.n.].
• Hemings þáttr Áslákssonar. Käänt. Anthony Faulkes. Thorisdal: Dundee.

Aiheesta muualla

• Lisätietoja Liber floriduksesta Gentin yliopistokirjaston sivulla