Hattula (Tusinan piiri)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hattula
Шапки, Šapki
Hattulan Pokrovan kirkko.
Hattulan Pokrovan kirkko.
lippu
lippu

Hattula

Koordinaatit: 59°36′13″N, 31°11′55″E

Valtio Venäjä
Federaatiosubjekti Leningradin alue
Piiri Tusinan piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 64 km²
Väkiluku (2019) 564









Hattulan kunta Tusinan piirin kartalla.

Hattula[1] (ven. Ша́пки, Šapki) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Leningradin alueen Tusinan piirissä Venäjällä. Se sijaitsee 22 kilometriä Tusinan kaupungista itään. Kunnassa on 564 ja taajamassa 478 asukasta (vuonna 2019)[2].

Hattulan kunnan pinta-ala on 64 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu lännessä Nurmen ja etelässä Ljubanin kuntiin sekä idässä ja pohjoisessa Kirovskin piirin Namkun kuntaan. Pinta-alasta 75,2 % on metsää, 9 % maatalousmaata, 7,9 % asuinaluetta ja 6,4 % vesistöjä[4].

Kunta sijaitsee jääkauden muovaamilla kukkuloilla ja harjuilla, joita ympäröivät soistuneet laaksot[5]. Itärajalla virtaa Mujajoki. Muita vesistöjä ovat pienet joet ja järvet sekä veden täyttämät hiekanottopaikat.[6] Hyötykaivannaisiin kuuluvat turve ja hiekka[7].

Hattulan taajaman lisäksi kuntaan kuuluu viisi kylää: Jorsnova (ven. Jerzunovo), Pielakkala (Belogolovo), Pitkäjärvi (Nadino), Siikala (Sigolovo) ja Vanha-Moisio (Staroselje). Huvila-asukkaita on arviolta 1 600 henkeä, joista yli 80 % asuu Hattulan taajamassa.[8]

Järvisaaren pogostaan kuulunut[9] Hattula mainitaan ensimmäisen kerran Novgorodin Vatjan viidenneksen verokirjassa vuonna 1499/1500. Seudulle muutti 1600-luvulla inkerinsuomalaisia, jotka kuuluivat Järvisaaren luterilaiseen seurakuntaan. 1800-luvulla syntyi myös virolaista asutusta.[10]

Hattulassa sijaitsi vuodesta 1774 lähtien Järvisaaren luterilainen kirkko, joka tuhoutui toisessa maailmansodassa. Siellä oli myös ortodoksinen Pokrovan kirkko, jonka mukaan kylää kutsuttiin venäjäksi nimellä Pokrovskoje. 1700-luvulla rakennettiin Hattulan kartano, jonka puistoalue on säilynyt.[10] Nykyinen Pokrovan kirkko on entinen kartanon kirjastorakennus[9]. Pohjoisempana Pitkäjärven rannalla sijaitsi Aleksandrovkan kartano, jossa säveltäjä Pjotr Tšaikovski lomaili vuonna 1851. 1900-luvun alussa seudulle syntyi huvila-asutusta.[10]

Liikenne, talous ja palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulasta on maantieyhteydet Tusinaan, Ljubaniin ja Kirovskiin sekä linja-autoyhteys Tusinaan. Hattulaan johtaa Tusinan rautatieasemalta sivurata, jolla on henkilöliikennettä.[11]

Työvoimasta valtaosa käy töissä Tusinassa tai Pietarissa. Paikallisia työnantajia ovat erilaiset palvelut. Niihin kuuluu lääkintäasema, kirjasto, hiihtokeskus ja joukko kauppoja. Hattulan taajamassa toimii Pietarin kaupungille kuuluva lasten kuntoutuskeskus.[12]

Matkailu ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hattulan seutu on pietarilaisten suosima lomanviettopaikka, mutta sen matkailupalvelut ovat vähäisiä. Kunnassa sijaitsee yksi puutarhapalsta-alue, huvila-alueita ja muutamia majoituspalveluja. Virkistyskohteina toimivat järvet ja hiekkakuopat ovat vailla hoitoa.[13]

Taajaman lähellä sijaitsee muinaisia hautakumpuja. Historiallisia nähtävyyksiä ovat Aleksandrovkan kartano Pitkäjärven rannalla ja Pokrovan kirkko Hattulan kartanoalueella. Kunnassa on myös toisen maailmansodan hautapaikkoja.[14]

  1. Venäjän federaation paikannimiä, s. 231. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2006. ISBN 952-5446-18-2 Teoksen verkkoversio.
  2. Materialy, s. 30.
  3. Materialy, s. 94.
  4. Materialy, s. 21.
  5. Materialy, s. 15.
  6. Materialy, s. 13–14.
  7. Materialy, s. 16–17.
  8. Materialy, s. 30–31.
  9. a b Pokrova Presvjatoi Bogoroditsy tserkov Kultura Leningradskoi oblasti. Viitattu 23.5.2020.
  10. a b c Šapki Kultura Leningradskoi oblasti. Viitattu 23.5.2020.
  11. Materialy, s. 37–39.
  12. Materialy, s. 31–33.
  13. Materialy, s. 35–37.
  14. Materialy, s. 24–27.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]