Harriet Dippell-Schmakoff

Harriet Marie Dippell-Schmakoff (12. lokakuuta 1891 Viipuri – 24. huhtikuuta 1965 Helsinki) oli suomalainen sairaanhoitaja ja taidemaalari.

Viipurissa syntyneen Harriet Dippellin vanhemmat olivat arkkitehti Eduard Dippell ja Dagmar von Alfthan. Hän harrasti musiikkia ja maalaamista. Harriet Dippell avioitui 1911 Nizzassa everstiluutnantti, myöhemmin kenraalimajuri Wilhelm Thesleffin kanssa. Pariskunnan ainoa tytär syntyi 1912 Viipurissa. Harrietin isän kuoltua samana vuonna Wilhelm Thesleff ryhtyi johtamaan W. Dippellin yritystä Viipurissa. Ensimmäisen maailmansodan alettua 1914 Wilhelm Thesleff komennettiin Venäjän armeijan palvelukseen Pietarin esikuntaan ja Harriet Thesleff pääsi kouluttautumaan sairaanhoitajaksi Viipurin lääninsairaalassa. Esikunta siirrettiin Tampereelle ja pian sen jälkeen Wilhelm ja Harriet siirtyivät sodan itärintamalle syksyllä 1915. Harriet päätti sairaanhoitajan koulutuksensa Latviassa Riiassa ja työskenteli Punaiselle Ristille. Kun Wilhelm Thesleff jäi Riiassa saksalaisten sotavangiksi syyskuussa 1917 ja hänet vietiin Berliiniin, matkusti Harriet myös sinne. Wilhelm Thesleff alkoi hoitaa suomalaisen jääkäripataljoonan asioita ja Jääkäripataljoona 27 lähti 14. helmikuuta 1918 Thesleffin johdolla Suomeen höyrylaiva Arcturuksella. Harriet tuli myös samalla laivalla Suomeen.

Suomen sisällissodan aikana Harriet toimi sairaanhoitajana ensin Lempäälässä ja sitten Karjalan kannaksella. Hän oli mukana 20. huhtikuuta 1918 Karjalan kannaksella sattuneessa välikohtauksessa, jossa jääkärimajuri Olof Lagus sai surmansa. Harriet Thesleff, Lagus ja jääkärimajuriin Nils Ero Gadolin olivat viettäneet iltaa Viipurin itäpuolella Heinjoella ja lähtivät sitten illansuussa hevosajelulle Harriet Thesleffin ja Olof Laguksen istuessa rattailla ja Gadolinin ratsastaessa omalla hevosellaan. Ajelu päättyi kun Lagus sai luodin oikeaan ohimoonsa eikä lopulta selvinnyt oliko kyseessä ollut murha, itsemurha vai onnettomuus. Kuukausi tämän jälkeen everstiluutnantti Wilhelm Thesleffistä tuli Suomen ensimmäinen sotaministeri.

Toimittaja Martti Backman on kirjoittanut Laguksen surmasta dokumenttiaineistoon pohjautuvan romaanin Harriet ja Olof. Rakkaus ja kuolema Viipurissa 1918 (Gummerus 2016). Harriet Thessleffin jälkeläinen, teatteriohjaaja Milja Sarkola, on kirjoittanut aiheesta näytelmän Harriet, jonka ensi-ilta on Ryhmäteatterissa 13. helmikuuta 2019. Näytelmässä tarkastellaan tapausta useasta näkökulmasta.

Harriet ja Wilhelm Thesleff erosivat vuonna 1919 ja heidän tyttärensä muutti Harrietin äidin kanssa Etelä-Ranskaan Nizzaan. Harriet itse kärsi sisällissodan jälkeisinä vuosina alkoholin ja morfiinin väärinkäytöstä. Harriet meni naimisiin itävaltalaisen paroni von Guttenbergin kanssa ja sen jälkeen uudelleen naimisiin Viipurissa musiikinopettaja-taiteilija Nikolai Schmakoffin (1871–1956) kanssa. Hän muutti pian Pariisiin opiskelemaan kuvataidetta ja ensimmäisen oman näyttelynsä Harriet piti 1927 Viipurissa. Harriet Dippell-Schmakoff kuului 1920-luvulla Pro Natura-taiteilijaryhmään ja 1930-luvulla hän oli miehensä kanssa mukana Suomen venäläisten taiteilijoiden yhdistyksessä. Talvisodan alkaessa Harriet Dippell asui Viipurissa Schmakoffin kanssa. He pakenivat sotaa Tukholmaan, josta he sodan päätyttyä palasivat Suomeen asettuen Espoon Kilossa sijaitsevaan pieneen mökkiin.

Wilhelm ja Harriet Thesleffin tytär Dagmar (Daggi) Elisabet Enckell (Thesleff) (1912–1991) meni naimisiin kirjailija Olof Enckellin kanssa.

Kirjallista tuotantoa

• Smärre dikter och tolkningar; runoja. Tekijä, Helsinki 1954

Aiheesta muualla

• Suomalaisen kuvataiteen bibliografia : Dippell-Schmakoff, Harriet
• Harriet Dippel, valokuva 1910-luvun alkupuolelta, Museovirasto, Historian kuvakokoelma (Finna)