Hanyusuchus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hanyusuchus
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Selkäjänteiset Chordata
Alajakso: Selkärankaiset Vertebrata
Luokka: Matelijat Reptilia
Lahko: Krokotiilieläimet Crocodylia
Heimo: Gaviaalit Gavialidae
Alaheimo: Gavialinae
Suku: Hanyusuchus
Laji: sinensis
Kaksiosainen nimi

Hanyusuchus sinensis
(Iijima et al, 2022)

Katso myös

  Hanyusuchus Commonsissa

Hanyusuchus on yhden lajin H. sinensis sisältävä sukupuuttoon kuollut gaviaali. Lajia tavattiin Kiinan kaakkoisosissa Fujianin, Guangdongin, Guangxin ja Hainanin alueiden jokijärjestelmien varrella toisen vuosituhannen puolivälille saakka jaa. Laji tunnetaan paitsi jäännöksistä, mutta myös kiinalaisista historiallisista lähteistä. Se määriteltiin omaksi suvukseen ja lajikseen kuitenkin vasta vuonna 2022 tutkimalla aikaisemmin edelleen elossa olevien lajien jäänteiksi luultuja luita. Lajia metsästettiin ja sen häviämiseen lienee vaikuttanut myös sen elinympäristön katoaminen maanviljelyksen seurauksena.

Holotyypin kallo.

Kiinaleiset tieteilijät ovat keränneet Hanyusuchuksen jäänteitä jo 1960- ja 1970-luvuilla, mutta luihin ei kiinnitetty alkujaan erityisempää huomiota, koska niitä pidettiin pitkään edelleen elossa olevien lajien jäänteinä. Lopulta Clemsonin yliopiston Masaya Iijima ja ryhmä muita tutkijoita käsitteli näiden aikaisemmin kerättyjen yksilöiden jäänteitä. Ryhmä luokitteli ne aikaisemmin tuntemattoman Gavialidae-heimon sukuun ja lajiin Hanyusuchus sinensis.[1] Tutkimus julkaistiin vuonna 2022. Nimen Hanyusuchus se sai Kiinan Tang-dynastian aikaisen virkamiehen ja runoilija Han Yun mukaan ja lajinimi sinensis viittaa Kiinaan. Lajin nykyisiä lähisukulaisia ovat gaviaali ja valegaviaali.[2]

Havainnollistus koosta.

Vuoden 2022 tutkimuksen holotyyppi ja paratyyppi olivat lisääntymiskykyisiä aikuisia yksilöitä, joiden sukupuolta ei kuitenkaan tunnettu. Hanyusuchuksen piirteet ovat gaviaalin (Gavialis gangeticus) ja valegaviaalin (Tomistoma schlegelii) välimaastossa. Tutkijaryhmä arvioi holo- ja paratyypin ruumiinpituudeksi ilman häntää 2,83–3,23 metriä ja hännän kanssa 5,43–6,19 metriä. Lajin kallossa on piirre, joka gaviaalilla on liitetty vain urosten akustisiin toimintoihin. Kallon piirteet viittavat äänen käyttöön parittelukäyttäytymisessä, mikä lienee ollut tärkeä osa lajin evolutiivista kehityskulkua.[2]

Hanyusuchuksen löytöpaikkoja ja historiallisia mainintoja kartalla.

Arkeologisten jäänteiden ja historiallisten lähteiden perusteella lajia on tavattu aikanaan Kiinan eteläosissa nykyisten Fujianin, Guangdongin, Guangxin ja Hainanin maakuntien alueella. Aineistoa lajista alueella tunnetaan neljänneltä vuosituhannelta eaa. toisen vuosituhannen jaa. puolivälille saakka. Lajia tavattiin sen levinneisyysalueen suurten jokijärjestelmien yhteydessä. Viimeisen kahden vuosituhannen aikana sen levinneisyysalue pieneni lajin katoamiseen saakka.[2]

Ihminen ja häviäminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajint unnettujen jäänteiden merkkien perusteella lajia on aikanaan metsästetty. Vuonna 2022 tutkitun yksilön jäänteissä oli merkkejä iskusta päähän ja merkkejä sen taurastamisesta. Yksilö on metsästetty mahdollisesti kiinalaisella pronssikaudella toisella vuosituhannella eaa. Historiallisissa lähteissä kuvaillaan kaakkoiskiinalaista krokotiilieläintä toisella vuosituhannella jaa. Kuvauksiin liittyvät Hanyusuchusin piirteet, kuten pitkä kuono ja terävät hampaat. Historiallsiten lähteiden perusteella ihmiset ajautuivat niiden kanssa ongelmiin niiden hyökätessä ihmisten ja kotieläinten kimppuun. Tang-, Song- ja Ming-dynastioiden kaudella krokotiililajeja hävitettiin järjestelmällisesti tuhoeläiminä. Metsästys ja ihmisen aiheuttama elinympäristöjen tuhoutuminen leviävän maanviljelyksen myötä lienevät vaikuttaneet lajin katoamiseen.[2]

  1. Michael Marshall: A 6-metre-long crocodile relative lived in China during the Bronze Age NewScientist. 9.3.2022. Viitattu 28.11.2024. (englanniksi)
  2. a b c d Iijima, Masaya; Qiao, Yuzhou; Lin, Wenbin; Peng, Youjie; Yoneda, Minoru; Liu, Jun: An intermediate crocodylian linking two extant gharials from the Bronze Age of China and its human-induced extinction. Proceedings of the Royal Society B: Biological Sciences, 9. maaliskuuta 2022, 289. vsk, nro 1970. The Royal Society. doi:10.1098/rspb.2022.0085 (englanniksi)