Hantavirukset

Hantavirukset
Elektronimikroskooppikuva Sin Nombre-viruksesta.
Virusten luokittelu
Ryhmä:	(-)ssRNA-virukset
Kunta:	Virukset
Heimo:	Bunyaviridae
Suku:	Hantavirus
Lajit
Andes-virus (ANDV) Bayou-virus (BAYV) Black Creek Canal-virus (BCCV) Cano Delgadito-virus (CADV) Choclo-virus (CHOV) Dobrava-Belgrade-virus (DOBV) Hantaan-virus (HTNV) Isla Vista-virus (ISLAV) Khabarovsk-virus (KHAV) Laguna Negra-virus (LANV) Muleshoe-virus (MULV) New York-virus (NYV) Prospect Hill-virus (PHV) Puumala-virus (PUUV) Rio Mamore-virus (RIOMV) Rio Segundo-virus (RIOSV) Seoul-virus (SEOV) Sin Nombre-virus (SNV) Thailand-virus (THAIV) Thottapalayam-virus (TPMV) Topografov-virus (TOPV) Tula-virus (TULV)
Katso myös
Hantavirukset Wikispeciesissä   Hantavirukset Commonsissa
Infobox OKNimi-testi OK

Hantavirukset ovat bunyavirusten heimoon kuuluvia viruksia, jotka aiheuttavat niin sanottuja viruszoonooseja eli selkärankaisista eläimistä ihmiseen ja päinvastoin tarttuvia virustauteja.

Ensimmäisen kerran hantavirus tunnistettiin vuonna 1950 Korean sodassa. Sen aiheuttamaa sairautta oli havaittu korealaisissa maanviljelijöissä jo aiemmin. Viruksen eristi tohtori Lee Ho-Wang vuonna 1976, ja se nimettiin korealaisen Hantan-joen mukaan.

Kuinka vakavan taudin virus uhrissaan aiheuttaa, riippuu paljolti virustyypistä. Virus saattaa myös käyttäytyä eri isännissä eri tavoin. Joissakin tapauksissa tartunta ei aiheuta sairastuneessa henkilössä juurikaan oireita, kun taas toisessa henkilössä taudinkuva saattaa muuttua vakavaksikin, vaikka sairastunut olisi nuori ja muutoin terve.

Tarttuminen

Tauti tarttuu infektoituneen eläimen (jyrsijän) eritteistä, esimerkiksi ulosteista. Infektoitunut eläin ei oireile eikä kärsi taudista, joskaan se ei myöskään tule koskaan paranemaan infektiosta, vaan tulee levittämään sitä lopun elämää. Tautia levittävien eläimien määrä on suoraan yhteydessä näiden elinoloihin kuten saatavilla olevaan ravintoon ja sääoloihin. Näille eläimille suotuisina vuosina niiden populaatio kasvaa, ja samalla lisääntyy sellaisten ulosteiden määrä, joista ihminen saattaa saada tartunnan. Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on Puumala-virus, joka aiheuttaa myyräkuumeen. Hantaviruksista Andes tarttuu suoraan ihmisestä toiseen.

Tautityypit

Hantavirukset aiheuttavat kahdenlaista tautia: munuaisoireista verenvuotokuumetta HFRS:ää (Hemorrhagic Fever with Renal Syndrome) ja keuhko-oireista infektiota HPS:ää (Hantavirus Pulmonary Syndrome). Kumpaakin esiintyy eri puolilla maailmaa. Hantaviruksia on tähän mennessä löydetty toistakymmentä.

Oireet: HPS

Yhdysvalloissa vuonna 1993 tunnistetun Sin Nombre -HPS-viruksen (esp. sin nombre = ei nimeä) oireet ovat samanlaiset kuin flunssassa: kuume, yskä, nuha, yleinen väsymys ja lihassäryt. Lisäksi kuitenkin keuhkot alkavat täyttyä verellä, jolloin uhri tukehtuu, eli tauti on luonteeltaan tappava. Sin Nombre on tällä hetkellä hantaviruksista vaarallisin.

Sin Nombrea levittävä peurahiiri.

Oireet: HFRS

HFRS:ää aiheuttavista viruksista vaarallisinta muotoa, ent. Korean verenvuotokuumetta aiheuttaa Hantaan, jota tavataan varsinkin Pohjois-Aasiassa. Munuaisoireisen verenvuotokuumeen itämisaika on 2–4 viikkoa. Sen jälkeen alkavat tyypilliset verenvuotokuumeen oireet kuten korkea kuume, vatsa-, selkä- ja munuaisoireet, maksatulehdukset sekä verenvuodot.

Hanta Suomessa

Ainoa Suomessa esiintyvä hantavirus on HFRS-myyräkuumetta aiheuttava Puumala-virus. Nimi juontaa juurensa Puumalan kuntaan missä virustutkijat Markus Brummer-Korvenkontio ja Antti Vaheri eristivät viruksen metsämyyrän keuhkoista ja antoivat sille nimen löytöpaikan mukaan. He ovat kehittäneet myös menetelmän (serologinen toteamismenetelmä, serologia=seerumioppi), jolla viruksen kehittämä sairaus voidaan varmistaa.

Suomi on Euroopan kärjessä hantavirusinfektioiden määrässä. Vuonna 2016 löydettiin 1663 tartuntaa.

2–4 viikon kuluttua tartunnasta alkavat oireet, jotka ovat heijastumia munuaisten vajaatoiminnasta: kuume, päänsärky ja pahoinvointi sekä vatsa- ja selkäkivut. Vähän myöhemmin alkaa ilmetä suoranaista munuaisten vajaatoimintaa kuten virtsamuutoksia (muun muassa virtsan vähenemistä). Munuaiset muuttuvat kosketusaroiksi. Näkö- ja tajunnanhäiriöitä saattaa ilmetä osalla sairastuneista. Joskus potilas joutuu turvautumaan dialyysihoitoon. Verenvuoto ei kuitenkaan ole myyräkuumeessa kovin yleistä vaan pikemminkin harvinaista, vaikka tauti onkin HFRS-tyyppiä.

Hantavirukset jaoteltuina kantavan eläimen mukaan

Hiirien ja rottien levittämät

Hantaan

Kantaja: peltohiiri. Esiintyminen: Kaukoitä (Korea, Kiina). Tyyppi: HFRS.

Dobrava

Kantaja: metsä- ja peltohiiri. Esiintyminen: Balkan, Viro ja Venäjä. Tyyppi: HFRS.

Seoul

Kantaja: rotat, hiiret. Esiintyminen: Aasia. Tyyppi: HFRS.

Myyrien levittämät

Puumala

Kantaja: metsämyyrä (Suomessa punaruskea metsämyyrä). Esiintyminen: Eurooppa. Aiheuttaa myyräkuumetta. Tyyppi: HFRS.

Topografov

Kantaja: sopulit. Esiintyminen: Siperia.

Prospect Hill

Kantaja: niittymyyrä. Esiintyminen: Yhdysvallat. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

Tula

Kantaja: kenttämyyrä. Esiintyminen: Keski-Eurooppa. Ei aiheuta tautia ihmisessä.

Uuden maailman myyrien levittämät

Sin Nombre (Muerto Canyon ("Kuolemankanjoni") -virus)

Kantaja: peurahiiri. Esiintyminen: Pohjois-Amerikka. Tyyppi: HPS.

New York

Kantaja: valkojalkahiiri. Esiintyminen: Yhdysvallat. Tyyppi: HPS.

Bayou

Kantaja: riisirotta. Esiintyminen: Amerikka. Tyyppi: HPS.

Andes

Kantaja: pitkähäntähiiri. Esiintyminen: Argentiina. Tyyppi: HPS. Tarttuu myös suoraan ihmisestä toiseen.

Hyönteissyöjien levittämät

Thottapalayam

Kantaja: päästäiset. Esiintyminen: Intia.

Lähteet

• Lääketieteellinen mikrobiologia: ISBN 951-656-007-5
• Mikrobit ja ihminen: ISBN 952-5202-33-X

Aiheesta muualla

• Laji.fi: Hantavirus
• UniProt: Taxonomy - Orthohantavirus (englanniksi)