Hans Hendrik

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hans Hendrik
Hans Hendrik piirroksessa vuodelta 1883
Hans Hendrik piirroksessa vuodelta 1883
Henkilötiedot
Syntynytn. 1834
Qeqertarsuatsiaat
Kuollut11. elokuuta 1889
Qeqertarsuaq
Ammatti opas ja metsästäjä
Puoliso Merkut

Hans Hendrik (1834 – 11. elokuuta 1889) oli grönlantilainen inuitti, metsästäjä ja opas, joka osallistui useisiin Arktikselle suuntautuneisiin tutkimusretkiin esimerkiksi Elisha Kent Kanen, Isaac Hayesin ja Charles Hallin mukana.

Elämäkerta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hendrik vaimonsa ja lapsensa kanssa Discovery-aluksella vuonna 1875.
Polarisin selviytyjät piirroksessa vuodelta 1873. Hendrik perheineen keskellä oikealla.

Hans Hendrik syntyi vuoden 1834 paikkeilla Qeqertarsuatsiaatissa (entinen Fiskernæs) Grönlannissa. Hänen vanhempiensa nimet olivat Benjamin ja Ernestine. Hans Hendrik oli perheen viidestä lapsesta toiseksi vanhin. Etniseltä taustaltaan hän oli inuitti. Koulutuksen Hendrik sai herrnhutilaisilta lähetyssaarnaajilta.[1]

Heinäkuussa 1853 Hans Hendrik liittyi Elisha Kent Kanen johtamaan tutkimusretkikuntaan ja toimi sen metsästäjänä. Retkikunnan tavoitteena oli löytää omalla tutkimusretkellään kadonnut John Franklin. Kanen retkikunta purjehti aluksellaan Advance Rensselaeriin Grönlannin luoteisosassa, jonne retkikunta jäi kahden talven ajaksi. Kesäkuussa 1854 Hendrik ja William Morton tutkivat Grönlannin länsirannikkoa koirareillä. Morton kuvaili, kuinka oleellinen hyöty Hendrikin metsästystaidoilla oli retkikunnalle. Lopulta huhtikuussa 1855 Hendrik lähti retkikunnasta ilmeisesti koska hän oli riitaantunut Kanen kanssa.[1] Hendrik oli myös tavannut matkojensa aikana luoteisgrönlantilaisen inughuit-naisen[2] nimeltä Merkut[1], jonka kanssa hän lähdettyään avioitui. Hedrik kirjoitti omiin muistiinpanoihinsa inughuitien tavoista. Heillä ei ollut esimerkiksi metsästäessään kanootteja tai jousia. Mahdollisesti hän myös saarnasi kristinuskoa. Tämän perusteella on voitu ajoittaa Qillaqin saapuminen Grönlantiin. Qillaq oli Baffininsaaren inuitti, joka Grönlantiin matkustettuaan toi mukanaan näitä paikallisilta puuttuvia metsästystapoja.[2]

Elokuussa 1860 Hendrik liittyi vaimonsa ja pariskunnan saaman pienen lapsen kanssa Isaac Hayesin johtamaan retkikuntaan.[2] Hayesin tavoitteena oli todistaa Pohjoisen jäämeren läpi kulkevan purjehduskelpoisen reitin olemassaolo. Hendrik palkattiin retkikunnan metsästäjäksi ja hänet otettiin retkikunnan laiva United Statesin kyytiin Kap Yorkista. Retkikunta talvehti Foulk Fjordissa. Hayes ei luottanut Hendrikiin, vaan syytti tätä esimerkiksi retkikunnan kahden jäsenen kuolemasta sään armoilla. Hendrik itse kirjoitti yrittäneensä pelastaa miehet kaikin keinoin. Retkikunnan päätyttyä kesällä 1861 Hedrik palasi Etelä-Grönlantiin.[1] Hän asui ensin Upernavikissa ja sittemmin Kangersuatsiakissa[2] työskennellen Den Kongelige Grønlandske Handel -yhtiölle.[1]

Elokuussa 1871 Hendrik palkattiin Charles Hallin johtamaan retkikuntaan. Hendrik toi retkikunnan Polaris-alukselle mukanaan taas vaimonsa sekä nyt kolme lastaan.[1] Hallin johtamasta retkikunnasta tuli Hendrikin dramaattisin. Polaris purjehti Smithinsalmelle ja Hall kuoli hyvin epäselvissä olosuhteissa marraskuussa 1871. Laiva jäi kiinni jäihin.[2] Hendrik ja hänen perheensä lukeutuivat retkikunnan 19 selviytyjään, jotka päätyivät ajelehtimaan jäälautalla pitkin Davisinsalmea, kunnes heidät viimein pelastettiin Labradorin rannikolla huhtikuussa 1873. Selviytyjien kohtalosta on kiitelty Hendrikiä ja myös mukana ollutta kanadaninuitti Joe Ebierbingiä (Ipirvik), joiden onnistui metsästää ruokaa kuuden kuukauden ajelehtimisen aikana. Selviytymisen jälkeen Hendrik sai sankarinmaineen ja kierteli eri kaupunkeja Yhdysvalloissa.[1]

Sittemmin Hendrik palasi Upernavikiin, jossa hän teki töitä vanhalle työnantajalleen Den Kongelige Grønlandske Handelille. Vuonna 1875 hän liittyi uuteen George Naresin johtamaan retkikuntaan. Retkikunnan alus Discovery purjehti Ellesmerensaaren koillisrannikolle. Retkikunnan päätyttyä vuonna 1876 hän palasi jälleen vanhalle työnantajalleen ja asui Qeqertarsuaqissa (entinen Godshavn). Hendrikin viimeiseksi retkikunnaksi jäi Alfred Gabriel Nathorstin Länsi-Grönlantiin suunnannut retkikunta vuonna 1883. Hendrik kuoli 11. elokuuta 1889 Qeqertarsuaqissa.[1] Hendrikin muistiinpanot matkoistaan julkaistiin elämäkertana.[2]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f g h Clive A. Holland: HANS HENDRIK, Dictionary of Canadian Biography, vol. 11. University of Toronto/Université Laval. Viitattu 6.4.2021. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f Pamela R. Stern: Historical Dictionary of the Inuit, s. 58–59, 129. The Scarecrow Press, 2004. ISBN 0-8108-5058-3 (englanniksi)
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hans_Hendrik&oldid=19979268”