Hans Eysenck
| Hans Eysenck | |
|---|---|
 Hans.Eysenck |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 4. maaliskuuta 1916 Berliini, Saksa |
| Kuollut | 3. syyskuuta 1997 (81 vuotta) Lontoo, Britannia |
| Koulutus ja ura | |
| Väitöstyön ohjaaja | |
| Instituutti | King's College |
| Oppilaat | José Luis Pinillos |
| Tutkimusalue | psykologia |
Hans Jürgen Eysenck (4. maaliskuuta 1916 Berliini, Saksa – 4. syyskuuta 1997 Lontoo, Britannia[1]) oli saksalais-brittiläinen psykologi ja yhteiskuntatieteilijä. Hän tutki laaja-alaisesti ihmisen persoonallisuutta ja käyttäytymistä sekä kehitti persoonallisuustestejä. Hänen teoksistaan on suomennettu muun muassa Kuka olen? Käyttäytymisen psykologiaa (1983).[2]
Eysenck painotti tieteen eksaktiutta, laboratoriotutkimuksia, oikeaa kysymyksenasettelua ja tilastollisten menetelmien käyttöä. Niiden pohjalta hän kehitti piirreteorian ja siihen pohjautuvan persoonallisuustestin. Eysenck katsoi persoonallisuuden kolmeksi ulottuvuudeksi psykoottisuuden, neuroottisuuden ja introverttius–ekstroverttius-akselin.[2]
Eysenck uskoi, että älykkyys ja persoonallisuus ovat pääosin periytyviä. Tämä vuonna 1951 julkistettu ajatus persoonallisuuden biologisesta pohjasta perustui Eysenckin ja Donald Prellin kaksostutkimuksiin. Hän vastusti voimakkaasti psykoanalyysia, joka oli hänen mukaansa teoreettisesti sekava ja hoitomenetelmiltään epäilyttävä. Psykoanalyysin sijalle hän ehdotti persoonallisuusterapiaa, jossa hylättäisiin persoonallisuuden tiedostamattoman puolen ja lapsuuden kokemusten osuus käyttäytymisen selittäjänä.[2]
King's College Londonin vuoden 2019 selvitys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Eysenckin työtä on uudelleenarvioitu hänen kuolemansa jälkeen. Useat eri tutkijat ovat vuosien saatossa olleet kriittisiä hänen tutkimuksiaan kohtaan, mutta vasta psykiatri Anthony Pelosin vuonna 2019 esiin nostamat ongelmat herättivät niin paljon huomiota, että King's College London ryhtyi tekemään selvitystä Eysenckin tuotannosta. Valmistunut selvitys piti 26:tta Hans Eysenckin ja Ronald Grossarth-Maticekin yhdessä kirjoittamaa artikkelia epäluotettavina. Selvityksessä suositeltiin, että niiden 11 tieteellisen julkaisun, joissa nämä artikkelit olivat ilmestyneet, pitäisi julkaista oikaisu. Anthony Pelosi totesi The Guardian -lehden haastattelussa Eysenckin ja Grossarth-Maticekin tutkimuksista, että ne olivat ”kaikkien aikojen pahimpiin kuuluvia tieteellisiä skandaaleja” ja ”hämmästyttävin sarja löydöksiä, joita on koskaan julkaistu vertaisarvioidussa tieteellisessä julkaisussa”.[3]
Vilpillisinä pidetyt tutkimukset koskivat ihmisen persoonallisuuden yhteyttä syöpään ja sydänsairauksiin. Eysenck ja Grossarth-Maticek väittivät, että on olemassa ”syöpään taipuvainen persoonallisuus”, jolla väitteen mukaan on 121-kertainen riski kuolla syöpään kuin kontrolliryhmällä, ja ”sydänsairauksiin taipuvainen persoonallisuus”, jolla kuolemanriski on 27-kertainen kontrolliryhmään verrattuna. Tutkimusten mukaan persoonallisuuden vaikutus todennäköisyyteen kuolla syöpään tai sydänsairauksiin oli suurempi kuin tupakoinnilla. Eysenck oli saanut rahoitusta tupakkateollisuudelta.[3]
Kritiikkiin vastannut Grossarth-Maticek väittää, että King's College on ”brittiläisen ja juutalaisen” psykologian tyyssija.[4][5]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Eysenck, Hans Jürgen. Encyclopedia.com. Viitattu 15.6.2015
- ↑ a b c Seppo Zetterberg (toim. suomalainen laitos): Muutosten vuosisata 7, s. 258. WSOY, 1995. ISBN 951-0-18424-1
- ↑ a b Sarah Boseley: Work of renowned UK psychologist Hans Eysenck ruled ‘unsafe’ The Guardian. 11.10.2019. Viitattu 12.1.2020. (englanniksi)
- ↑ Niko Kettunen, Suomessakin esiintynyt kuulu psykologi kaadettiin jalustaltaan, Helsingin Sanomat 11.8.2020
- ↑ Dear President Byrne, Grossarth-Maticekin kotisivu (englanniksi) Sehr geehrter Herr Präsident Byrne Grossarth-Maticekin kotisivu (saksaksi) viitattu 11.8.2020
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Tieteilijät | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
