Hannes Sigfússon
| Hannes Sigfússon | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 1922 Reykjavík, Islanti |
| Kuollut | 1997 (74–75 vuotta) |
| Kansalaisuus | Islanti |
| Ammatti | kirjailija |
| Kirjailija | |
| Äidinkieli | islanti |
| Tuotannon kieli | islanti |
| Aiheesta muualla | |
 Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Hannes Sigfússon (1922 Reykjavík, Islanti[1] – 1997[2]) oli islantilainen runoilija. Hän kuului modernisteihin eli niin sanottuihin atomirunoilijoihin[1] ja oli Islannin ensimmäisiä varsinaisia modernisteja[2].
Hannes Sigfússon oli atomirunoilijoiden äänenkannattajan Birtingurin päätoimittaja. Hän asui Norjassa 1963–1988,[2] jossa hän työskenteli kirjastonhoitajana. Hänen esikoisrunokokoelmansa Dymbilvaka (1949) ja seuraava Imbrudagar (1951) sisältävät surrealistisia runosarjoja. Ne ovat kuvallisia, hämäriä ja monimutkaisia. Myöhemmissä kokoelmissa hän on omaksunut avoimemman runokielen.[1] Hän on kirjoittanut lisäksi romaaneja, muistelmia ja kääntänyt kirjallisuutta islanniksi[2].
Maj-Lis Holmbergin suomentamia runoja on antologiassa Ja tunturin takaa kuulet –: Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (Espoo: Weilin+Göös 1977 ISBN 951-35-1521-4)[3]
Suomennettuja runoja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Afrikka
- Kaksi taivasta
- Neljä pienimuotoista runoa: 1
- Runoni laskuvarjot
- 1965–1966
- Viimeinen palvelus
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Risto Rantala ja Kaarina Turtia (toim.): ”Hannes Sigfússon{”, Otavan kirjallisuustieto, s. 271. Helsinki: Otava, 1990. ISBN 951-1-09209-X
- ↑ a b c d Erik Skyum-Nielsen, Hannes Sigfússon, Den store danske, päivitetty 7.5.2020, viitattu 25.4.2021 (tanskaksi)
- ↑ Hannes Sigfússon (Arkistoitu – Internet Archive) Linkki maailman runouteen, runotietokanta, Lahden kaupunginkirjasto. Päivitetty 19.3.2021, viitattu 25.4.2021
| Kansainväliset | |
|---|---|
| Kansalliset | |
| Henkilöt | |
| Muut | |
