Hankilannevan tuulivoimapuisto
| Hankilannevan tuulivoimapuisto | |
|---|---|
| Valtio | Suomi |
| Sijainti | Haapavesi, Kärsämäki |
| Koordinaatit | |
| Rakentaminen alkoi | 2020 [1] |
| Sähköverkkoon | tammikuussa 2022 [2][3] |
| Valmistunut | kesäkuussa 2022 [4] |
| Kustannus | 50 miljoomaa € [5] |
| Perustaja | Puhuri Oy |
| Rakennuttaja | Puhuri Oy [5] |
| Omistaja | Puhuri Oy [4] |
| Operaattori | Puhuri Oy [4] |
| Tuulivoimapuisto | |
| Tyyppi | maatuulivoimalaitos |
| Sähköasema | 1 [5] |
| Liittymisjännite | 220 kV [6] |
| Korkeus | 137–147 m [7] |
| Pinta-ala | 6,3 km² [7] |
| Tuulivoimalat | 8 × Vestas V162 (5,6 MW) [4][8] |
| Kapasiteetti | 44,8 MW [9] |
| Vuosituotanto | 150 GWh [1] |
 Hankilannevan tuulivoimapuisto |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Hankilannevan tuulivoimapuisto, tai myös Hankilan tuulivoimapuisto, on Pohjois-Pohjanmaalla Haapaveden ja Kärsämäen kuntarajan tuntumassa Karsikkaalla sijaitseva tuulivoimapuisto, jossa toimii 8 tuulivoimalaitosta. Niiden kokonaiskapasiteetti on 45 megawattia ja vuosituotanto on noin 150 gigawattituntia [1]. Tuulivoimapuiston on rakentanut, sen omistaa ja sitä operoi Puhuri Oy.[4][9][8][7]
Tuulivoimapuiston kehittelynimenä oli Hankilanevan tuulivoimapuisto, mutta rakentamisen jälkeen on Puhuri Oy käyttänyt lyhennettyä nimeä Hankilan tuulivoimapuisto.[10][2]
Yleistä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuulivoimapuisto sijaitsee Haapavedellä noin 20 kilometriä Haapaveden kirkolta etelään ja yhden voimalaitoksen osalta Kärsämäellä noin 13 kilometriä Kärsämäen kirkonkylältä länteen. Voimala-alueita on kaksi: kaksi tuulivoimalaitosta sijaitsee valtatien 28 pohjoispuolella ja loput noin kahden kilometrin etäisyydellä valtatien eteläpuolella. Pohjoisosa sijaitsee Kiveräkaarron seudulla ja eteläosa Hankilannevan ja Hautanevan välisellä selänteellä, jonka seutuja ovat Pöhlöneva, Murronräme ja Ruhalainen. Eteläisin voimalaitos on pystytetty Patanevan turvetuotantoalueelle. Tuulipuiston pituus on 6,3 kilometriä, leveys 3,0 kilometriä, ja kaikki voimalaitokset sisällensä sulkevan alueen pinta-ala on 6,4 neliökilometriä. Tuulipuistoksi kaavoitetun alueen pinta-ala on 9,9 neliökilometriä. Voimala-alueen maat omistivat Haapaveden kaupunki, Kanteleenvoima ja yksityiset maanomistajat. Lähin asutus sijaitsi lähimmästä voimalasta Haapavedellä 2,5 kilometriä koilliseen ja Kärsämäen puolella 2,3 kilometriä koilliseen. Voimala-alueelle johtaa huoltotie, joka alkaa valtatieltä Murronrämeen kohdalta.[7][6]
Tuulivoimalaitokset ovat tanskalaisen Vestaksen valmistamaa V162-mallia, jonka napakorkeus on 166 metriä, tuuliturbiinin halkaisija 162 metriä, ja jonka kapasiteetti on 5,6 megawattia.[4][8][11] Voimalat sijaitsevat 137–147 metrin korkeudella mpy.[7] Yhden voimalan hinta oli noin 6 miljoonaa euroa.[12] Voimaloiden tuottama sähkö johdetaan maakaapeleissa alueen eteläpuolella, Pyöriänsaarennevalla sijaitsevalle sähköasemalle. Sieltä tuotetun sähkön jännite nostetaan 220 kilovolttiin ja se johdetaan Fingridin omistamaan voimajohtoon, ja sitä myöten kantaverkkoon (toinen tieto: jännitetaso aleni kesällä 2020 110 kilovolttiin [1]).[6][7]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakentaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kummatkin kunnat hyväksyivät Puhurin esityksen osayleiskaavan laatimiseksi tuulivoimapuistoksi joulukuussa 2014. Samana vuonna solmittiin maanomistajien kanssa maanvuokraussopimuksia ja teetettiin esiselvityksiä.[1] Kaavasta julkaistiin kuulutukset paikallisissa lehdissä ja asiasta ilmoitettiin maanomistajille tammikuussa 2015. Kaavasta käytiin viranomaisneuvottelu tammikuussa, luonnos hyväksyttiin kuntien hallituksisssa Haapavedellä ja Kärsämäellä maaliskuussa 2015. Luonnos oli julkisesti nähtävillä maaliskuussa ja huhtikuussa. Kaavaehdotus hyväksyttiin vastaavasti kesäkuussa ja se oli nähtävillä kesä-, heinä- ja elokuussa 2015. Kahdeksan tuulivoimalaitoksen kokonaiskapasiteetiksi ilmoitettiin tässä vaiheessa korkeintaan 30 megawattia ja tuulivoimaloiden kokonaiskorkeudeksi 230 metriä maanpinnasta.[13][6]
Maaliskuussa 2019 uutisoitiin, että Suomessa seitsemän tuulivoimapuistoa sai Energiaviraston kilpailuttaman valtion tuotantotuen. Hankilan tuulipuisto oli näistä yksi. Valitut seitsemän tuulivoimapuistoa olivat halvimman tarjouksen tehneet tuulipuistot, joiden yhteiskapasiteetti täytti ennalta määritetyn 1 400 gigawattitunnin kiintiön. Kilpailutukseen osallistui 26 tuulivoimapuistoa, joiden tarjouksen keskihinta oli 38,52 euroa/MWh. Halvin tarjous oli 31,27 euroa/MWh. Tuotantotukea maksetaan 12 vuoden ajan eli vuoteen 2034 asti.[14] Puhuri päätti heinäkuussa 2019 investoida Hankilan tuulivoimapuistoon, ja uutisoi siitä marraskuussa 2019. Investointi oli 50 miljoonan euron arvoinen. Investointi sisälsi kahdeksan 250 metristä tuulivoimalaitosta ja yhden sähköaseman. Puhuri alkoi rakentamaan yhtä aikaa myös Parhan tuulivoimapuistoa.[5][15][3]
Hankilan tuulipuiston pohjatyöt aloitettiin vuoden 2020 puolella ja ne valmistuivat kesällä 2021. Ensimmäiset tuulivoimaloiden osat saapuivat Suomeen laivoilla syksyllä 2021 ja niiden pystytys jatkui seuraavan vuoden puolelle. Kolme ensimmäistä tuulivoimalaa tuotti sähköenergiaa jo tammikuussa 2022. Tuulipuisto valmistui kesäkuussa 2022, jolloin se vihittiin myös käyttöön.[2][12][1][3]
Laajennushanke
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hankilan tuulivoimapuisto sisältyy Puhurin suureen laajennushankkeeseen, jossa Keson-, Hautanevan- ja Haukilan tuulivoimapuistoja laajennettaisiin. Hanke muodostuu enintään 33 tuulivoimalan ja kapasiteetiltaan enintään 330 megawatin kokonaisuuksista. Yleisötilaisuuksia järjestettiin kesäkuussa 2023.[16]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f Hankilan tuulipuiston vihkiäiset vietettiin juhlallisin menoin puhuri.fi. 30.6.2022. Haapavesi: Puhuri Oy. Viitattu 2.1.2024.
- ↑ a b c Hankila, Haapavesi puhuri.fi. Haapavesi: Puhuri Oy. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c Lisää tuulivoimaa Katternön salkkuun katternodigital.fi. 1/2022. Katternö Group. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ a b c d e f Tuulivoimalaitokset 2022 (EXCEL) tuulivoimayhdistys.fi. 2022. Helsinki: Suomen Tuulivoimayhdistys ry. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c d Holopainen, Hanna: Haapaveden ja Kärsämäen rajalle rakennetaan kahdeksan voimalan tuulipuisto yle.fi. 27.11.2019. Helsinki: YLE. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ a b c d Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kaavaselsotus, s. 6–10) haapavesi.fi. 22.6.2015. Haapavesi: Haapaveden kaupunki & FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ a b c d e f Hankilannevan tuulivoimapuisto (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ a b c Hankila www.thewindpower.net. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Voimalaitosrekisteri (EXCEL) energiavirasto.fi. 10.5.2024. Helsinki: Energiavirasto. Viitattu 27.12.2024.
- ↑ Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaava (asiakirjoja) haapavesi.fi. Haapavesi: Haapaveden kaupunki. Viitattu 30.12.2024.
- ↑ Vestas V162/6.0MW www.thewindpower.net. 8.11.2024. Ranska: The Wind Power. Viitattu 27.12.2024. (englanniksi)
- ↑ a b Uudet tuulivoimapuistot Parha ja Hankila pystyssä valkeakoskenenergia.fi. 27.5.2022. Valkeakoski: Valkeakosken Energia Oy. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ Hankilannevan tuulivoimapuiston osayleiskaava (PDF) (kartta) haapavesi.fi. 22.6.2015. Haapavesi: Haapaveden kaupunki. Viitattu 30.12.2024.
- ↑ Kyytsönen, Jouko: Tuulivoiman tuki romahti sadasta eurosta liki nollaan uudessa kilpailutuksessa maaseuduntulevaisuus.fi. 31.3.2019. Helsinki: Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 31.12.2024.
- ↑ Uudet tuulivoimapuistot liki kolminkertaistavat Naantalin Energian tuulisähkötuotannon aamuset.fi. 30.6.2022. Turku: Turun Tietotarjonta Oy / TS-Yhtymä. Viitattu 2.1.2025.
- ↑ Hankilan ja Keson tuulivoimahankkeiden laajennus, Haapavesi, Kärsämäki YVA-menettely. 29.9.2023. Oulu: Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Viitattu 2.1.2025.