Hangon vapaaseurakunta
| Hangon vapaaseurakunta | |
|---|---|
| Suuntautuminen | vapaakirkollisuus |
| Kirkkokunta | Suomen Vapaakirkko |
| Perustettu | 1973 |
| Pastori | Ari Korolainen |
| Pääkirkko |
Vapaakirkko Koulukatu 2 10900 Hanko |
| Aiheesta muualla | |
| Sivusto | |
Hangon vapaaseurakunta on Hangossa toimiva vapaaseurakunta. Seurakunta on perustettu vuonna 1973. Seurakunnan pastori on Ari Korolainen. Seurakunnan toimitilat sijaitsevat Hangon keskustassa Koulukadun varressa. Seurakunta kuuluu Suomen Vapaakirkko -kirkkokuntaan.[1][2]
Seurakunnan toimintaan kuuluvat seurakuntatyön lisäksi lapsi- ja nuorisotyö, diakoniatyö, lähetystyö. Seurakunnan yhteydessä toimii myös partiolippukunta Hangon Meriversot sekä kirpputori.[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ruotsinkielinen vapaakirkollisuus Hangossa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vapaakirkollinen toiminta saapui Hankoon 1880-luvulla, jolloin Waldemar Lönnbeck ja Hjalmar Braxén julistivat evankeliumia Tammisaaren, Santalan ja Hangon alueella. Seurakunnan toimintaan tuli mukaan erityisesti nuoria aikuisia. Lönnbeck vaikutti alueella erityisesti Västra Nylandin toimittajana. Myöhemmin vapaakirkolliset liikemiehet ostivat lehden itselleen.[3]
Braxénin ja Lönnbeckin toiminnan jälkeen vakiintui ruotsinkielinen toiminta Hangossa. Oma seurakunta perustettiin vuonna 1896. Seurakunta piti kokoustoiminnan lisäksi pyhäkoulua, jonka piiriin osallistui yli sata lasta. Vuonna 1906 perustettiin Hangon suomalainen yhteiskoulu, jonka perustajajäsen A. Parviala kuului Vapaan Lähetyksen seurakuntaan. Koulu kokoontui ensimmäisenä toimintavuotenaan seurakunnan lähetystalossa.[3]
Vuonna 1919 seurakunnan yhteyteen perustettiin lastenkoti Cicci Dahlqvistin toimesta. Lastenkodin toiminta jatkui vuoteen 1944 asti, kunnes toisen maailmansodan tuhot vaikeuttivat työtä niin, että se oli pakko lopettaa. Ruotsinkielinen seurakunta toimi Hangossa aina 1980-luvulle saakka, jolloin suuri osa vanhoista jäsenistä muutti Tammisaareen.[3]
Suomenkielinen vapaakirkollisuus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1914 saarnaajaveljekset Eeli Jokinen ja William Jokinen saapuivat Hankoon julistamaan sanaa. Jokiset viipyivät kaupungissa kuukauden ajan, jonka aikana noin sata nuorta liittyi mukaan toimintaan. Jokisten toimesta Hankoon perustettiin Christian Endeavor-yhdistys, joka innoitti nuoria omaan toimintaan. Ensimmäisen maailmansodan aikana seurakunnan toiminta lakkasi, kun Venäjä katsoi Hangon sotatoimialueeksi, jossa kokoustoimintaa ei sallittu. Suuri osa nuorista muutti pois kaupungista sodan aikana.[3]
Santalan kartanon vapaakirkollinen evankelioiva kurssitoiminta edesauttoi siinä, että Hangon hengellinen elämä alkoi vähitellen toipua sodan jälkeen 1920-luvulla. Santalan vapaakirkollisen kansanopiston opettaja ja pastori Samuel Pekkanen ajoi suomenkielisen seurakunnan perustamista, joka toteutui vuonna 1963. Vuonna 1966 Santalaan perustettiin oma seurakuntapiiri.[3]
Suomenkieliset seurakuntapiirit yhdistyivät vuonna 1973 ja uusi seurakunta toimi Helsingin vapaaseurakunnan alaisuudessa. Ensimmäiseksi palkatuksi työntekijäksi kutsuttiin Aake Huurresalo. Hänen aloitteestaan Hankoon perustettiin partiolippukunta Hangon Meriversot. Vuonna 1984 seurakunta rekisteröityi itsenäiseksi paikallisseurakunnaksi.[3][4]
Santalan vapaakirkollinen kansanopisto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan päätyttyä 1946 Santalaan perustettiin vapaakirkollinen kansanopisto. Kansanopiston opettajat ja opiskelijat pitivät säännöllisesti kokouksia Hangossa. Suomen teologinen opisto toimi Santalassa aina vuoteen 2016 saakka, jolloin se muutti Tampereelle.[3]
Toimitilat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkuaikoina vapaakirkollisten kokouksia pidettiin kodeissa, kouluilla ja kesäisin ulkona puistossa. Ruotsinkielinen seurakunta kokoontui aluksi vuokratiloissa. Ensimmäinen vakituinen tila vapautui vuosina 1891–1892 rakennetusta Lähetystalosta osoitteesta Koulukatu 2, jonka Vera Mandelöf osti Vapaan Lähetyksen työhön vuonna 1896.[3]
Vuonna 1906 Valion johtaja J. P. Poutanen rekisteröi tontin Rakennusosuuskunta Bethelin nimiin, josta se siirtyi edelleen Suomen Vapaakirkon omistukseen 1931. Vuonna 1984 kiinteistö siirtyi Vapaakirkko luovutti tilat Hangon vapaaseurakunnalle. Suomenkielinen seurakunta on toiminut perustamisestaan lähtien samoissa toimitiloissa.[3]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Uskonto Uudellamaalla
- Luettelo Suomen vapaaseurakunnista
- Suomen Vapaakirkko
- Hangon suomalainen seurakunta
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Info Hangon vapaaseurakunta. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Seurakunnat Suomen Vapaakirkko. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ a b c d e f g h i Hangon ja Vapaaseurakunnan historia Hangon vapaaseurakunta. 6.12.2023. Viitattu 25.9.2024.
- ↑ Hämäläinen, Anne-Maarit: Hangon vapaaseurakunta täytti 50 vuotta Suomen Viikkolehti. 12.12.2023. Viitattu 25.9.2024.