Hampaiden valkaisu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Hampaat ennen ja jälkeen valkaisua.

Hampaiden valkaisu tarkoittaa hampaiden värin vaalentamista kemiallisin tai mekaanisin keinoin tai käyttäen värjäytymiä hajottavia entsyymejä. Hampaiden valkaisun tarve voi olla syntynyt ikääntymisen tai hampaita värjäävien aineiden käytön aiheuttaman tummentumisen korjaamiseksi.

Menetelmiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laservalkaisu käynnissä.

Valkaisumenetelmiä ovat valkaiseva hammastahna,[1] valkaisugeeli,[2] valkaisuliuskat ja valkaisukynät.

Valkaisevat hammastahnat toimivat ainoastaan pinnallisiin värjäytymiin eikä tahnoilla voi muuttaa hampaan omaa sävyä. Vaikutus perustuu pyrofosfaatteihin tai niiden sukulaisaineisiin. Valkaisevat hammastahnat eivät sovellu lapsille, joilla on vastapuhjenneita hampaita, sillä tehoaine häiritsee hampaan mineralisaatiota. Hampaiden mineraalisaatio jatkuu useita kuukausia hampaan puhkeamisen jälkeen. Joissain tahnoissa käytetään papaiinia. Se on valkuaisaineita pilkkova entsyymi, jolla voidaan tehostaa pinnallisten värjäytymien poistumista. Jotkut voivat allergisoitua papaiinille, mutta entsyymi ei normaalisti ole haitallinen terveelle ienkudokselle.[1]

Geelipohjainen hampaiden valkaisu voidaan tehdä joko suuhygienistin tai hammaslääkärin vastaanotolla tai kotona. Jotta saadaan paras lopputulos, ennen valkaisuaineen käyttöä tulee reiät hampaissa paikata, korjata lohjenneet paikat sekä poistaa hammaskivi.[2][3]

Valkaisugeelien vaikuttavana aineena on yleensä karbamidiperoksidi, joka hajoaa valkaisun aikana vetyperoksidiksi. Geeli on pH:ltaan neutraali, ja se voi sisältää myös ksylitolia ja kaliumfluoridia, jotka vähentävät eräiden valkaisuaineiden aiheuttamaa hampaiden vihlomista valkaisun jälkeen. Geeli valkaisee vain hammaskudosta eli hampaisiin tehdyt paikkaukset tai keraamiset täytteet eivät vaalene.

Kotona tehtävää valkaisua jatketaan viikon parin verran tai kunnes haluttu lopputulos on saavutettu; näkyvin vaaleneminen saavutetaan valkaisun alkuvaiheessa. [2] Valkaisutuloksen säilyttäminen edellyttää hampaita värjäävien ruokien ja juomien välttämistä tai valkaisun ajoittaista uusimista, sillä valkaisun jälkeen hampaiden tummuminen on normaalia. Heti valkaisun jälkeen hampaan pinta näyttää hyvin vaalealta, sillä valkaisussa hammas kuivuu kemiallisen reaktion seurauksena. Lopullinen sävy on nähtävissä kahden viikon kuluttua valkaisun loputtua. [3]

Vastaanotolla tehtävässä valkaisussa on käytössä pitoisuudeltaan vahvemmat valkaisuaineet, joita ei kotikäyttöön saa myydä.[4] Näiden valkaisuaineiden käytön yhteydessä ienkudos on suojattava iensuoja-aineella, jotta aine ei pääse vaurioittamaan pehmytkudosta. Valkaisun yhteydessä voidaan valkaisugeelin reaktiota nopeuttaa esimerkiksi laser- tai UV-valolla.

Värjäytymien aiheuttajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoisia aiheuttajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ulkoinen värjäytyminen johtuu suurelta osin ympäristötekijöistä. Niistä peräisin olevat aiheuttajat adsorboituvat hammaskudokseen tai hampaan pintaan.

  • Hammasplakki on hampaissa olevaa biofilmiä, joka sisältää bakteereja ja niiden aineenvaihduntatuotteita.[5]
  • Hammaskivi on suun bakteereista ja kalkkisuoloista muodostunutta kerrostumaa hampaan pinnalla.[6]
  • Tupakkatuotteiden savun sisältämä terva ja nikotiini yhdessä hapen kanssa aiheuttavat kelta-ruskea-mustia värjäytymiä hampaisiin.[7].
  • Tanniineja sisältävien juomien, kuten kahvin, teen ja punaviinin, kulutus värjää hammaskiillettä ruskeaksi.[8]
  • Ruoka-aineet, kuten curryt ja tomaattipohjaiset kastikkeet voivat aiheuttaa hampaiden värjäytymistä.[8]
  • Huono hampaiden harjaustekniikka.[9]
  • Rautasuoloille ja klooriheksidiinille altistuminen.[9]

Sisäisiä aiheuttajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hampaiden kuluminen ja ikääntyminen.[10] Vaikutus voi johtua toissijaisen dentiinin muodostumisesta ja hampaan kulumisesta johtuvasta hammaskiilteen ohenemisesta.[11]
  • Karies eli hammasmätä.
  • Hammastäytteet, kuten juurihoidossa käytettävät aineet sisältävät värjääviä pigmenttejä.
  • Hammastraumat.[12]
  • Fluoroosin vauroittama kiille on normaali hauraampaa.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Helena Heikka: Valkaisevat hammastahnat Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 19.6.2014.
  2. ↑ a b c Helena Heikka: Hampaiden valkaisu kotona Lääkärikirja Duodecim. 15.9.2009. terveyskirjasto.fi. Viitattu 19.6.2014.[vanhentunut linkki]
  3. ↑ a b Muista nämä 10 asiaa hampaiden valkaisusta! Hammaslääkärikeskus Furka. 23.2.2020. Viitattu 26.2.2020.
  4. ↑ Näin kirkastat hymysi turvallisestiViitattu 2.12.2023
  5. ↑ Philip D. Marsh: Dental plaque as a biofilm and a microbial community – implications for health and disease. BMC Oral Health, 10.7.2006, nro 6, s. S14. PubMed:16934115 doi:10.1186/1472-6831-6-S1-S14 ISSN 1472-6831 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Helmut A. Zander, Stanley P. Hazen, David B. Scott: Mineralization of Dental Calculus. Proceedings of the Society for Experimental Biology and Medicine, 1.2.1960, nro 103, s. 257–260. doi:10.3181/00379727-103-25479 ISSN 0037-9727 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  7. ↑ Arya Rajendran, B. Sivapathasundharam: Shafer's Textbook of Oral Pathology. Elsevier Health Sciences, 30.6.2012. ISBN 978-81-312-3800-4 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). (englanniksi)
  8. ↑ a b Clinical pediatrics: with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine. (643480909) Clinical pediatrics : with an emphasis on ambulatory and outpatient medicine., 1962. ISSN 0010-4140 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  9. ↑ a b Andrew Joiner, Wen Luo: Tooth colour and whiteness: A review. Journal of Dentistry, 1.12.2017, nro 67, s. S3–S10. doi:10.1016/j.jdent.2017.09.006 ISSN 0300-5712 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  10. ↑ A. Watts, M. Addy: Tooth discolouration and staining: a review of the literature. British Dental Journal, 1.3.2001, nro 190, s. 309–316. doi:10.1038/sj.bdj.4800959 ISSN 1476-5373 Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
  11. ↑ Veeraganta: Differences in tooth shade value according to age, gender and skin color: A pilot study www.j-ips.org. Viitattu 24.11.2021. (englanniksi)
  12. ↑ Crispian Scully: Scully's Medical Problems in Dentistry E-Book. Elsevier Health Sciences, 21.7.2014. ISBN 978-0-7020-5963-6 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). (englanniksi)
  13. ↑ Angela C. Chi, Brad W. Neville, Douglas D. Damm, Carl M. Allen, Jerry Bouquot: Oral and Maxillofacial Pathology - E-Book. Elsevier Health Sciences, 11.6.2008. ISBN 978-1-4377-2197-3 Teoksen verkkoversio (viitattu 24.11.2021). (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hampaiden_valkaisu&oldid=22169334”