Haavantuhooja
| Haavantuhooja | |
|---|---|
_(39002435310).jpg) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
| Yläheimo: | Puuntuhoojamaiset Cossoidea |
| Heimo: | Puuntuhoojat Cossidae |
| Alaheimo: | Cossinae |
| Suku: | Acossus |
| Laji: | terebra |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Acossus terebra |
|
| Synonyymit | |
|
|
| Katso myös | |
Haavantuhooja (Acossus terebra) on jokseenkin harvinainen, puuntuhoojiin kuuluva yöperhoslaji.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavantuhooja on melko kookas, selvästi harmaa perhonen, jonka pohjaväriltään harmaissa, melko pitkänomaisissa etusiivissä on selvä tumma, verkkomainen kuvio. Siipien ulkoreuna on selvästi viisto. Takasiivet ovat ruskeat, etusiipiä vaaleammat, ja kuvio erottuu niissä hieman heikommin. Keskiruumiin takaosa on tummanharmaa ja takaruumis tasaisen harmaa ilman vaaleita poikkijuovia. Naaraat ovat selvästi koiraita kookkaampia. Siipiväli on koiraalla 55–64 mm ja naaraalla 68–85 mm.[2][3][4]
Lajin voi helposti sekoittaa paljon yleisempään puuntuhoojaan (Cossus cossus). Lajien keskeinen erottava tuntomerkki liittyy haavantuhoojan pienemmän koon ja pitkulaisempien siipien lisäksi tuntosarviin, joiden jaokkeet ovat haavantuhoojalla syvään kaksihaaraiset.[2]
Toukka on kookas ja mustaa päätä lukuun ottamatta valkoinen, vain hivenen punertavansävyinen.[5] Toukka ei tuoksu puuntuhoojan tapaan etikkaiselta.[4]
Levinneisyys ja lentoaika
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavantuhoojaa esiintyy Pohjois-Espanjasta Keski- ja Etelä-Euroopan kautta Skandinaviaan, Baltiaan, Lähi-itään ja aina Itä-Siperiaan saakka.[4] Suomessa lajia tavataan paikoittain Etelä- ja Keski-Suomessa. Aikuiset perhoset lentävät kesäkuun lopulta elokuun alkuun.[6][7]
Elinympäristö ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Haavantuhooja elää runsaasti haapaa kasvavilla paikoilla. Laji suosii hyvin vahvasti suorassa auringonpaisteessa kasvavia, kookkaita puuyksilöitä. Hyvällä paikalla kasvavaan puuhun naaraat munivat usein, ja puun rungolle voi rungon sisällä elävien toukkien toiminnan seurauksena muodostua tummia kasvannaisia. Aikuiset perhoset ovat yöaktiivisia ja tulevat valolle yön pimeimpään aikaan, mutta lentävät ilmeisesti ainoastaan riittävän lämpiminä öinä. Lisäksi koiras lentää luultavasti vain haistaessaan paritteluvalmiin naaraan tuottaman feromonin, kun naaraan arvellaan lentävän vasta alkaessaan munimaan. Ennen hyönteisten valopyynnin yleistymistä, elintavoiltaan piilottelevaa lajia pidettiin yleisesti suurena harvinaisuutena.[2][4]
Naaras munii haavan kuoren koloihin ja vahingoittuneisiin kohtiin. Nuoret toukat elävät usein pareittain heti kuoren alla. Toukan kehitys kestää ainakin tavallisesti neljä vuotta, ja laji talvehtii toukkana. Ennen viimeistä talvea toukka tekee koteloitumista varten noin 20 cm pitkän käytävän, joka ulottuu miltei kuoreen saakka. Toisin kuin lähisukulaisensa puuntuhooja, haavantuhoojan toukat eivät poistu puusta etsimään koteloitumispaikkaa vaan koteloituvat pitkulaisen kotelokopan sisään toukkakäytävään. Toukka koteloituu varhain keväällä. Se on kotelovaiheessakin hyvin liikkumiskykyinen ja valmiina pakenemaan häiriöstä syvemmälle puuhun. Aikuiset perhoset kuoriutuvat luultavasti iltapäivän lopulla, jolloin kotelo työntyy osittain ulos toukan kovertamasta tunnelista. Kuoriutunut perhonen pakenee nopeasti kotelon luota ja naamioituu suojavärinsä turvin ylemmäs puun rungolle. Vastakuoriutunut perhonen on arka ja lähtee häirittynä helposti lentoon jopa valoisaan aikaan. Kotelokoppia voi löytyä maasta kuoriutumisaukon luota, mutta terveessä puussa kuoriutumisaukko umpeutuu myöhemmin kesän aikana.[4]
Suomen lajien uhanalaiskartoituksen 2010 perusteella haavantuhooja on luokiteltu vaarantuneeksi (VU).[8]
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukka on ainoastaan metsähaavalla (Populus tremula) elävä monofagi.[4]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lauri Kaila, Marko Mutanen: Haavantuhooja – Acossus terebra Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Norges sommerfugler (norjaksi)
- ↑ Svenska fjärilar (ruotsiksi)
- ↑ a b c d e f ArtDatabanken (ruotsiksi)
- ↑ Bestimmungshilfe des Lepiforums (saksaksi)
- ↑ Perhoswiki[vanhentunut linkki]
- ↑ European Butterflies and Moths[vanhentunut linkki] (puolaksi)
- ↑ Jari-Pekka Kaitila, Kari Nupponen, Jaakko Kullberg & Erkki Laasonen 2010. Perhoset. Julk.: Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.). Suomen lajien uhanalaisuus – Punainen kirja 2010. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus, Helsinki
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Moths and Butterflies of Europe and North Africa (englanniksi)
- lepidoptera.pl[vanhentunut linkki] (puolaksi)