Haavanlasisiipi

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Haavanlasisiipi
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa:

Elinvoimainen [1]

Tieteellinen luokittelu
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Perhoset Lepidoptera
Alalahko: Imukärsälliset perhoset Glossata
Osalahko: Erilaissuoniset perhoset Heteroneura
Yläheimo: Lasisiipismäiset Sesioidea
Heimo: Lasisiivet Sesiidae
Alaheimo: Sesiinae
Suku: Sesia
Laji: apiformis
Kaksiosainen nimi

Sesia apiformis
(Clerck, 1759)

Katso myös

  Haavanlasisiipi Wikispeciesissä
  Haavanlasisiipi Commonsissa

Haavanlasisiipi (Sesia apiformis) on keskikokoinen, ulkonäöltään huomattavan pistiäismäinen perhonen.

Koko ja ulkonäkö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavanlasisiipi on eräs kookkaimmista lasisiipislajeista. Paksun takaruumiin kussakin jaokkeessa on leveä, keltainen raita. Yksi takaruumiin jaokkeista on kuitenkin sininen. Pää on suurelta osin keltainen, ja mustan keskiruumiin sivuilla on laajat keltaiset laikut. Jalat ovat keltaiset. Tuntosarvet ovat mustat. Sekä etu- että takasiivet ovat läpinäkyvät. Siipiväli on 31–48 mm.[2][3]

Haavanlasisiipi muistuttaa paljon läheistä raitalasisiipeä (Sesia bembeciformis), mutta on helposti erotettavissa pään keltaisen värin takia.

Levinneisyys ja lentoaika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haavanlasisiipeä tavataan Euroopassa ja Aasiassa. Se on 1800-luvulla levinnyt ihmisen mukana myös Pohjois-Amerikan itäosiin[4]. Suomessa lajia tavataan lähinnä maan etelä- ja keskiosissa. Lentoaika on heinäkuu.[5]

Elinympäristö ja elintavat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muiden lasisiipisten tapaan haavanlasisiipi on melko piilottelevaa elämää viettävä perhonen. Aikuiset perhoset ovat helpoimmin löydettävissä heinäkuisina aamuina, aurinkoisella paikalla kasvavien poppeleiden lähistöltä, missä juuri kotelostaan kuoriutuneet perhoset lepäävät. Lajin läsnäolosta kertovat myös puiden tyviltä löytyvät tyhjät kotelot. Laji talvehtii toukkana 2–3 kertaa.

Toukka elää metsähaavan (Populus tremula) ja muiden poppelien (Populus spp.) rungon sisällä.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]