HMS James Watt
HMS James Watt | |
---|---|
Aluksen vaiheet | |
Rakentaja | Pembroken telakka |
Kölinlasku | syyskuu 1850 |
Laskettu vesille | 23. huhtikuuta 1853 |
Palveluskäyttöön | 27. maaliskuuta 1854 |
Poistui palveluskäytöstä | myyty 1875 |
Tekniset tiedot | |
Uppouma | 2 537 80/94 bm |
Pituus |
60,5 m (tykkikansi) 49,5 m (köli) |
Leveys | 16,8 m |
Syväys | 6,6 m |
Koneteho | - |
Miehistöä | 750 |
Aseistus | |
Aseistus |
tykkikansi: 6 × 8" tykkiä 24 × 32 naulan tykkiä ylempi tykkikansi: 2 × 8" tykkiä 30 × 32 naulan tykkiä puoli- ja etukansi: 22 × 32 naulan tykkiä |
HMS James Watt oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1853 vesillelaskettu Agamemnon-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Agamemnon-luokka
Alus tilattiin 25. huhtikuuta 1847 Pembroken telakalta Cressy-luokan 84-tykkisenä toisen luokan linjalaivana nimellä HMS Audacious. Se nimettiin 18. marraskuuta 1847 HMS James Wattiksi. Alus tilattiin 14. kesäkuuta 1849 uudelleen Agamemnon-luokan aluksena ja luokiteltiin 26. maaliskuuta 1851 91-tykkiseksi toisen luokan linjalaivaksi. Alukselle asennettiin Boulton and Wattin höyrykone, joka oli ollut HMS Vulcanilla.[1]
Köli laskettiin syyskuussa 1850. Alus laskettiin vesille 23. huhtikuuta 1853 ja valmistui 27. maaliskuuta 1854.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus otettiin palvelukseen 20. tammikuuta 1854 Plymouthissa päällikkönään George Augustus Elliot. Alus osallistui Krimin sotaan Itämerellä vuosina 1854–1855 heikosta suorituskyvystään huolimatta. Aluksen höyrykone vaihdettiin vuonna 1856, mikä maksoi 5 706 puntaa. Aluksen päällikkönä oli 1856–1857 Talavera Vernon Anson. Alus oli 23. toukokuuta 1856 Lissabonissa. Alus poistettiin palveluksesta 23. huhtikuuta 1857. Se oli telakalla Plymouthissa, kunnes se palautettiin palvelukseen 19. maaliskuuta 1859 Kanaalin laivueeseen päällikkönään Edward Codd. Alus siirrettiin Välimerelle lokakuussa ja poistettiin palveluksesta 21. kesäkuuta 1862.[1]
Alus myytiin tammikuussa 1875 Castlelle Charltoniin romutettavaksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817-1863 - Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4 (englanniksi)