HMS Bluebell (M80)

HMS Bluebell
HMS Bluebell
Aluksen vaiheet
Rakentaja	Fleming and Ferguson, Paisley
Kölinlasku	25. lokakuuta 1939
Laskettu vesille	24. huhtikuuta 1940
Palveluskäyttöön	19. heinäkuuta 1940
Poistui palveluskäytöstä	uponnut 17. helmikuuta 1945
Tekniset tiedot
Uppouma	925 t
Pituus	62,48 m
Leveys	10,11 m
Syväys	4,14 m
Koneteho	2 750 hv
Nopeus	16 solmua (30 km/h)
Miehistöä	96
Aseistus
Aseistus	1 × BL 4"/L45 (102 mm) Mk IX -tykki 1 × kaksipiippuinen Vickers .50" Mk III -ilmatorjuntakonekivääri 1 × kaksipiippuinen .303" Lewis-pikakivääri 2 × syvyyspomminheitintä Mk II, joihin yhteensä 40 syvyyspommia
Infobox OK

HMS Bluebell (viirinumerot M80 ja K80) oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1940 valmistunut Flower-luokan korvetti toisessa maailmansodassa.

Valmistus

Pääartikkeli: Flower-luokka (korvetti)

Alus tilattiin 25. heinäkuuta 1939 Fleming and Fergusonilta Paisleystä, missä köli laskettiin vielä samana vuonna 25. lokakuuta. Alus laskettiin vesille 24. huhtikuuta 1940 ja valmistui vielä saman vuoden aikana 19. heinäkuuta.

Palvelus

Heinäkuussa 1940 alkoivat valmistajan koeajot, joiden päätyttyä alus luovutettiin 19. heinäkuuta laivastolle vastaanottotesteihin, Testien päätyttyä alus aloitti koulutuksen operatiivisiin tehtäviin. Joulukuussa koulutuksen ja varustamisen päätyttyä alus siirrettiin saattuetehtäviin Atlantille.

Tammikuussa 1941 alus oli Liverpoolissa Läntisen reitin 5. saattajaryhmässä, jonka mukana se osallistui maaliskuussa saattueen HX112 suojaamiseen. Alus osallistui 16. maaliskuuta saattuetta suojatessaan Saksan laivaston sukellusveneiden U-110, U-37, U-99, U-100 ja U-74 hyökkäysten torjuntaan ja seuraavana päivänä jatkoi sitä. Alus jatkoi saattuetehtävissä 5. saattajaryhmässä, kunnes se syyskuussa siirrettiin 37. saattajaryhmään. Alus siirtyi Britteinsaarten ja Gibraltarin väliselle reitille sekä suojaamaan Länsi-Afrikkaan matkanneita saattueita.

Bluebell osallistui 8. lokakuuta laivueen mukana sukellusvenejahtiin Atlantilla Gibraltarinsalmen edustalla, kun epäiltiin sukellusveneiden kerääntyvän alueelle. Alus osallistui seuraavana päivänä havaitun sukellusveneen U-204 jahtaamiseen. Vuoden lopun alus oli laivueen mukana erilaisissa tehtävissä, kunnes se palasi heinäkuussa 1942 Britteinsaarille huollettavaksi.

Telakalta palattuaan alus palasi kotialueen saattueiden suojaksi, kunnes se määrättiin suojaamaan Kuolaan matkanneita Jäämeren saattueita. Syyskuussa alus siirtyi Islantiin liittyäkseen saattueeseen PQ18, jonka suojaukseen se liittyi 7. syyskuuta. Saattue joutui 12. syyskuuta sukellusvenehyökkäykseen, jolloin kaksi rahtialusta tuhoutui ja yksi sukellusvene upotettiin. Seuraavana päivänä saattue joutui ilmahyökkäykseen, jolloin kuusi rahtialusta tuhoutui. Vastaanottajat Kuolasta liittyivät saattueeseen 18. syyskuuta ja alus erkani seuraavana päivänä saattueesta Arkangelissa.

Alus liittyi 17. marraskuuta Britteinsaarille palaavaan saattueeseen QP15, josta se erkani 24. marraskuuta tankattavaksi. Alus jatkoi helmikuuhun 1943 Atlantin saattueiden suojaamista.

Alus määrättiin Venäjälle matkaavan saattueen JW53 suojaksi ja se lähti Loch Ewestä HMS Camellian kanssa liittyäkseen saattueeseen, jonka suojaukseen Bluebell liittyi 20. helmikuuta. Alus erkani 28. helmikuuta saattueesta saavuttuaan Pohjois-Venäjälle ja se palasi Britteinsaarille maaliskuussa jatkaen palvelustaan läntisen reitin alueella, kunnes se kesäkuussa määrättiin tukemaan suunniteltua maihinnousua Sisiliaan (operaatio Husky).

Alus siirtyi Välimerelle saattueen mukana ja se suojasi 7. heinäkuuta maihinnoususaattueen Sisiliaan. Alus suojasi saattueita edelleen 10. heinäkuuta. Elokuussa vapauduttuaan operaatiosta alus palasi läntisen reitin alaisuuteen.

Alus määrättiin helmikuussa 1944 suojaamaan Kuolaan matkaavaa saattuetta JW57 ja sieltä palaavaa saattuetta RA57. Alus liittyi 20. helmikuuta saattueen JW57 lähisuojaukseen. Alus erkani 28. helmikuuta saattueesta saavuttuaan Kuolaan ja se liittyi 2. maaliskuuta samojen alusten kanssa palaavan saattueen RA57 suojaukseen. Alus erkani 10. maaliskuuta saattueesta sen saavuttua Loch Eween.

Alus liittyi 27. maaliskuuta saattueen JW58 lähisuojaukseen ja se erkani siitä 4. huhtikuuta saavuttuaan Kuolaan. Alus liittyi 7. huhtikuuta palaavan saattueen RA58 lähisuojaukseen, josta se erkani 14. huhtikuuta saavuttuaan Loch Eween. Seuraavana päivänä alus jatkoi palvelustaan läntisen reitin alaisuudessa.

Toukokuussa alus määrättiin suojaamaan maihinnoususaattueita suunnitellussa Normandian maihinnousussa. Alus siirrettiin saattajaryhmä 143:een, jonka muina aluksina olivat HMS Boadicea, HMT Cornelian ja HMT Pearl. Alus osallistui ryhmänsä mukana maihinnousuharjoituksiin ja niiden päätyttyä se siirtyi Milford Haveniin.

Alus suojasi 5. kesäkuuta Bristolin kanaalista maihinnousualueelle maihinnoususaattueen ECL1, johon kuului panssarivaunuja kuljettavia maihinnousualuksia. Saavuttuaan seuraavana päivänä Normandian rannikolle alus erkani saattueesta palaten Milford Haveniin. Alus suojasi 8. kesäkuuta ryhmänsä mukana saattueita Milford Havenista Normandiaan. Vapauduttuaan 25. kesäkuuta operaatiosta alus palasi suojaamaan saattueita läntisen reitin alueelle.

Elokuussa alus siirrettiin 8. saattajaryhmään. Se liittyi 15. elokuuta saattueen JW59 lähisaattueeseen ja alus erkani saattueesta 24. elokuuta saavuttuaan Kuolaan. Alus lähti paluumatkalle 28. elokuuta suojaten saattuetta RA59, josta se erkani 5. syyskuuta saavuttuaan Loch Eween. Alus palasi 8. syyskuuta 8. saattajaryhmään suojaamaan Atlantin saattueita.

Helmikuussa 1945 alus määrättiin ryhmän alusten mukana suojaamaan saattueita ja torjumaan sukellusveneitä Kotilaivaston mukana. Alus suojasi 2. helmikuuta saattuetta JW64 Loch Ewestä Kuolaan. Saattue joutui 7. helmikuuta toistuvien ilmahyökkäysten maaliksi, jotka toistuivat 10. helmikuuta. Alus erkani 16. helmikuuta saattueesta Kuolaan saavuttuaan ja se otti hinaukseen torpedo-osumasta vaurioituneen HMS Denbigh Castlen. Vaurioituneen aluksen upottua Bluebell palasi saattueeseen torjumaan Kuolan lähistölle kokoontuneita sukellusveneitä.

Alus upposi 17. helmikuuta 1945 Saksan laivaston sukellusveneen U-711 torpedoimana kahdeksan mailia Kuolan niemimaalta koilliseen. Alus upposi alle 30 sekunnissa takakannella olleiden syvyyspommien räjähtäessä torpedo-osumasta, jolloin ainoastaan kaksitoista miehistönjäsentä pelastui.

Lähteet

• Gardiner, Robert (toim.): Conway's All the World's Fighting Ships 1922–1946. Lontoo, Englanti: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)
• Preston, Antony & Raven, Alan: Flower Class Corvettes. Lontoo, UK: Arms and Armour Press, 1982. ISBN 0-85368-559-2 (englanniksi)
• Friedman, Norman: British Destroyers & Frigates – The Second World War and After. Barnsley, Englanti: Seaforth Publishing, 2008. ISBN 978-1-84832-015-4 (englanniksi)
• Woodman, Richard: Arctic Convoys 1941–1945. South Yorkshire, Englanti: Pen & Sword Maritime, 2007. ISBN 1-84415-611-7 (englanniksi)