HMS Algiers (1854)
| HMS Algiers | |
|---|---|
_(cropped).jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Plymouthin telakka |
| Kölinlasku | 10. heinäkuuta 1840 |
| Laskettu vesille | 26. tammikuuta 1854 |
| Palveluskäyttöön | 30. kesäkuuta 1854 |
| Poistui palveluskäytöstä | 12. joulukuuta 1862 |
| Loppuvaihe | romutettu 1870 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 3 347 bm |
| Pituus |
66,6 m (tykkikansi) 54,8 m (köli) |
| Leveys | 18,3 m |
| Syväys | 7,5 m |
| Nopeus | 9 solmua |
| Miehistöä | 850 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 91 tykkiä |
HMS Algiers oli Britannian kuninkaallisen laivaston vuonna 1854 valmistunut Albion-luokan 91-tykkinen toisen luokan linjalaiva.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Albion-luokka (linjalaiva)
Alus tilattiin 3. lokakuuta 1833 Pembroken telakalta Queen-luokan 110-tykkisenä ensimmäisen luokan linjalaivana. Alus päätettiin 11. joulukuuta 1834 muuttaa 74-tykkiseksi kaksikantiseksi alukseksi, mutta Symondsin suunnittelema runkorakenne ja 110-tykkisen aluksen mittasuhteet päätettiin kuitenkin säilyttää. Suunnitelman mukaan alukselle asennettaisiin alemmalle tykkikannelle 28 kappaletta 8 tuuman ja 68 naulan 65 cwt:n tykkiä ja ylemmälle kannelle saman verran 32 naulan 56 cwt:n tykkejä. Lisäksi alusten puolikannelle ja etukannelle oli tarkoitus asentaa 16 kappaletta 32 naulan 48 cwt:n ja kaksi kappaletta 32 naulan 56 cwt:n tykkiä. Amiraliteetti päätti kuitenkin 5. helmikuuta 1839 palauttaa Algiersin 110-tykkiseksi alukseksi.[1]
Aluksen tilaus uudistettiin 26. joulukuuta 1840 Albion-luokkassa Plymouthin telakalta, missä köli laskettiin 90-tykkisenä toisen luokan linjalaivana 10. heinäkuuta 1840.[2]. Read, Chatfield ja Creuze tekivät uudet suunnitelmat, joilla alus tilattiin 25. huhtikuuta 1847 uudelleen Devonportin telakalta pidennettynä noin kahdella metrillä Queen-luokan suunnitelmasta.[3] Alus tilattiin uudelleen 3. elokuuta 1852 potkurialuksena. Muutostyöt aloitettiin 27. syyskuuta 1852. Alus laskettiin vesille 26. tammikuuta 1854 ja valmistui 30. kesäkuuta, jolloin se sijoitettiin reserviin. Alukselle asennettiin ensin HMS Megaeralla ollut höyrykone, joka osoittautui heikoksi. Höyrykone korvattiin uudella neljäsylinterisellä höyrykoneella, joka tuotti 450 nhp:tä yhteen akseliin. Alus saavutti koeajoissa 9 solmua 1 117 ihp:llä.[4]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus otettiin palvelukseen 27. toukokuuta 1854 Itämerelle joukkojenkuljetusaluksena ensimmäisenä päällikkönään Charles Talbot. Se kuljetti myöhemmin joukkoja Mustallemerelle. Toukokuussa 1855 alus osallistui Krimin sodassa Kerchin ja Jenikalen valtaukseen. Sodan jälkeen alus oli Maltalla ja tykkivenelaivueen emälaivana. Alus osallistui vuoden 1856 laivastokatselmukseen Spitheadissä. Alus poistettiin 12. joulukuuta 1862 palveluksesta Portsmouthissa ja myytiin 26. helmikuuta 1870 Mr. D. Cooper Scottille romutettavaksi.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Winfield, Rif: British Warships in the Age of Sail 1817–1863 – Design, Construction, Careers and Fates. Barnsley: Seaforth Publishing, 2014. ISBN 978-1-84832-169-4 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]|
HMS Albion – HMS Aboukir – HMS Exmouth – HMS Princess Royal – HMS Hannibal – HMS Algiers – HMS St. Jean d'Acre |
| Edeltäjä: Vanguard-luokka – Seuraaja: Agamemnon-luokka |