HMAS Huon (D50)
| HMAS Huon | |
|---|---|
.jpg) |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Cockatoo Docks and Engineering Company |
| Kölinlasku | 25. tammikuuta 1913 |
| Laskettu vesille | 19. huhtikuuta 1914 |
| Palveluskäyttöön | 14. joulukuuta 1915 |
| Poistui palveluskäytöstä | 7. kesäkuuta 1928 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 700 t |
| Pituus | 79,17 m (kokonaispituus) |
| Leveys | 7,4 m |
| Syväys | 2,69 m |
| Koneteho | 10 000 shp |
| Nopeus | 26 solmua |
| Miehistöä | 65 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
1 × BL 4″ Mk VIII -tykkiä 3 × QF 12 naulan 12 cwt -tykkiä P Mk I -asennuksina 1 × .303″ Maxim-konekivääri 2 × .303″ Lewis-pikakivääri 3 × 18″ (450 mm) torpedoputkea |
HMAS Huon oli Australian laivaston vuonna 1915 palvelukseenotettu River-luokan torpedovenehävittäjä.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: River-luokka (torpedovenehävittäjä)
Alus tilattiin Cockatoo Docks and Engineering Companyltä ja sen köli laskettiin 25. tammikuuta 1913. Alus laskettiin vesille 19. joulukuuta 1914 kumminaan Jens Jensenin puoliso. Alus otettiin palvelukseen 14. joulukuuta 1915 ja se valmistui 4. helmikuuta 1916.[1]
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus liitettiin kesäkuussa 1916 Sandakaniin sijoitetussa brittiläisessä Kauko-Idän valvontajoukoissa, joka siirrettiin myöhemmin Singaporeen. Alus vapautettiin joukoista toukokuussa 1917. Alus kohtasi 7. heinäkuuta viisi sisaralustaan Kookossaarilla, minkä jälkeen alukset lähtivät Diego Garcian kautta Välimerelle.
Alus suojasi saattueen Port Saidista Maltalle, jonne se saapui 20. elokuuta. Maltalla alus siirrettiin kuukaudeksi telakalle.
Lokakuusta alkaen alus oli sijoitettuna Brindisiin torjumassa Itävalta-Unkarin laivaston sukellusveneitä. Alus huollettiin 17. huhtikuuta Maltan laivastontelakalla, mistä se vapautui 16. toukokuuta. Alus kolaroi 9. elokuuta 1918 HMAS Yarran kanssa alusten ollessa valvomassa Otrantonsalmea. Huon lähetettiin Genovaan korjattavaksi. Aluksen ollessa telakalla miehistöön iski Espanjantauti, joka surmasi loka-marraskuun vaihteessa neljä lämmittäjää ja luutnantin.
Alus vapautui telakalta päivää ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä. Alus siirtyi sisaralustensa kanssa Portsmouthiin, jossa se siirrettiin 14. tammikuuta 1919 telakalle. Alus vapautui telakalta 28. helmikuuta.
Alus liittyi sisaralustensa ja HMAS Melbournen muodostamaan osastoon, joka lähti Australiaan. Osasto saapui Sydneyyn 21. toukokuuta. Alus palveli seuraavan vuoden kotivesillä ja se muun muassa saattoi alkuvuodesta 1920 HMS Renownia, joka kuljetti Australiassa vieraillutta Walesin prinssi Edwardia.
Alus siirrettiin elokuussa 1920 reserviin ja se palautettiin palvelukseen 22. huhtikuuta 1921. Alukseen tuli vuoto 9. helmikuuta 1922 sen törmätessä sukellusvene HMAS J4:ään. Korjaukset onnistuivat, mutta alus palautettiin 31. toukokuuta reserviin. Alus palautettiin 29. elokuuta 1925 palvelukseen ja se oli reserviläisten koulutusaluksena Hobartissa. Alus palasi 26. toukokuuta 1928 Sydneyyn, jossa se poistettiin palveluksesta 7. kesäkuuta. Alus hinattiin 10. huhtikuuta 1931 merelle, jossa se oli HMAS Australian, HMAS Canberran, HMAS Anzacin ja HMAS Albatrossin maalina uppoamiseensa saakka.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Cassells, Vic: Australia’s Naval Heritage: The Destroyers Their Battles and Their Badges. Sydney: Kangaroo Press, 2000. ISBN 0-7318-0893-2 (englanniksi)
- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1906–1921. Lontoo: Conway Maritime Press, 1985. ISBN 0-85177-245-5 (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Cassells, Vic s. 45-46
| HMAS Parramatta - HMAS Yarra - HMAS Warrego - HMAS Huon - HMAS Swan - HMAS Torrens |
| Edeltäjä: EI – Seuraaja: HMAS Anzac |