HMAS AE2
| HMAS AE2 | |
|---|---|
 HMAS AE2 |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Vickers, Barrow-in-Furness |
| Kölinlasku | 10. helmikuuta 1912 |
| Laskettu vesille | 18. kesäkuuta 1913 |
| Palveluskäyttöön | 28. helmikuuta 1914 |
| Poistui palveluskäytöstä | miehistönsä upottama 30. huhtikuuta 1915 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma |
660 t (pinnalla) 800 t (sukelluksissa) |
| Pituus | 36,88 m |
| Leveys | 6,86 m |
| Syväys | 3,81 m |
| Koneteho |
2 × 8-sylinteristä dieselmoottoria: 1 750 hv sähkömoottori: 550 hv |
| Nopeus |
15 solmua (pinnalla) 10 solmua (sukelluksissa) |
| Miehistöä | 35 |
| Aseistus | |
| Aseistus | 4 × 18″ torpedoputkea |
HMAS AE2 oli Australian kuninkaallisen laivaston E-luokan sukellusvene ensimmäisessä maailmansodassa.
Valmistus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: E-luokka (sukellusvene)
Alus tilattiin Vickers Limitediltä Barrow-in-Furnessista, missä köli laskettiin 10. helmikuuta 1912. Alus laskettiin vesille 18. kesäkuuta 1913 ja otettiin palvelukseen 28. helmikuuta 1914 ensimmäisenä päällikkönään Henry H. G. D. Stoker.
Palvelus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alus saapui 24. toukokuuta Britteinsaarilta Sydneyyn sisaraluksensa HMAS AE1:n kanssa. Aluksen miehistö koostui sekä australialaisista että briteistä upseereiden ollessa Britannian kuninkaallisesta laivastosta.[1]
Ensimmäisen maailmansodan alkaessa alus liitettiin laivasto-osastoon, jonka tehtävänä oli vallata Saksan keisarikunnan Tyynenmeren siirtomaat. Se osallistui Saksan Uuden-Guinean miehittämiseen, jolloin Rabaul pakotettiin 13. syyskuuta antautumaan. Saksan Uusi-Guinea antautui 22. syyskuuta.[1]
Alus lähti 4. lokakuuta Suvaan osana amiraali Pateyn laivasto-osastoa, jonka muut alukset olivat HMAS Australia, HMAS Sydney, HMAS Encounter, HMAS Warrego sekä Ranskan laivaston kevyt risteilijä Montcalm. Osaston tehtävänä oli eliminoida Saksan keisarillisen laivaston risteilijöiden Scharnhorst ja Gneisenau aiheuttama uhka, kun ne olivat hyökänneet Ranskan hallussa olleille Seurasaarille 22. syyskuuta.[1]
Vietettyään kolme viikkoa Fidžillä AE2 erkani 8. marraskuuta Pateyn osastosta ja palasi Sydneyyn, mihin se saapui 16. marraskuuta. Kolme päivää myöhemmin alus jatkoi matkaansa Albanyyn, missä se liittyi Kuningas Yrjön lahdelle koottuun australialaisia joukkoja Eurooppaan kuljettaneeseen saattueeseen, johon kuului 17 ilman saattajia olevaa kuljetusalusta, jotka lähtivät 31. joulukuuta kohti Suezia. SS Berrima johti saattuetta ja hinasi AE2:ta. Saattue saapui 28. tammikuuta 1915 Suezille.[1]
Välimerellä alus liitettiin Britannian kuninkaallisen laivaston laivueeseen, joka operoi Gallipolin alueella. Alus sai 25. huhtikuuta määräyksen tunkeutua Dardanellien läpi Marmaranmerelle estääkseen turkkilaisten liikennöinnin Bosporinsalmen ja Dardanellien välillä. Vastaavat yritykset olivat aiemmin epäonnistuneet. Alus kuitenkin onnistui, ja matkansa aikana se torpedoi Turkin laivaston risteilijän, mutta se osui kahteen otteeseen pohjaan paetessaan aluksen tuhoamista yrittäviä hävittäjiä.[1]
Alus yritti usean laivan upottamista torpedoin ilman tulosta ennen tuhoutumistaan 30. huhtikuuta. Alus ei onnistunut pakenemaan Turkin laivaston aluksia. Veneen konehuone vaurioitui. Aluksen kapteeni halusi varmistaa, ettei alus jäisi turkkilaisten käsiin ja käski upottaa sen. Aluksen kansiluukut jätettiin auki sen upottamiseksi. Turkkilaiset poimivat vedestä koko miehistön, joka oli seuraavat kolme ja puoli vuotta sotavankeudessa. Vankeuden aikana neljä miestä sai surmansa.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Gardiner, Robert (toim.): Conway’s All the World’s Fighting Ships 1922–1946. Lontoo: Conway Maritime Press, 1987. ISBN 0-85177-146-7 (englanniksi)