Höyhenpensaat
| Höyhenpensaat | |
|---|---|
 Isohöyhenpensas (Fothergilla major) |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Streptophyta |
| Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
| Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
| Yläluokka: | Euphyllophyta |
| Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
| Lahko: | Saxifragales |
| Heimo: | Taikapähkinäkasvit Hamamelidaceae |
| Suku: |
Höyhenpensaat Fothergilla L. (in J.A.Murray) (1774) |
| Katso myös | |
Höyhenpensaat (Fothergilla) on taikapähkinäkasvien (Hamamelidaceae) heimoon kuuluva suku, johon kuuluvat isohöyhenpensas eli höyhenpensas (F. major) ja pikkuhöyhenpensas (F. gardenii).[1] Suku on nimetty englantilaisen lääkärin John Fothergillin (1712–1780) mukaan, joka oli Amerikan kasvitieteen suosija[2].
Tuntomerkit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyhenpensaat ovat tavallisesti monirunkoisia, lyhytrönsyisiä pensasmaisia kasveja, jotka muodostavat tiheitä rykelmiä. Oksissa, lehdissä ja kukkanupuissa on tähtikarvojen muodostama peite. Varren kaarna on vaaleanharmaa ja sileä. Lepäävät silmut ovat suomuttomia, mutta tiuhan tähtikarvan peittämiä. Kärkisilmu on lyhytvartinen tai varreton, ja siinä on 2–4 tukisuomua. Lehdet ovat lyhytruotisia; lapa on soikea tai vastapuikea tai pitkänomainen, joskus lähes pyöreä, ehyt, sulkasuoninen ja joskus vinotyvinen. Lavan laita on nyhäinen, sahainen tai hampainen, joskus aaltoileva.[2]
Kukinto sijaitsee terminaalisesti ja on pitkänomainen, monikukkainen ja tiheä tähkä, perätön tai lyhytperäinen. Kukat ovat kaksineuvoisia ja tuoksuvia. Kukinnon alimmat kukat ovat toiminnallisesti hedekukkia, ja ne puhkeavat jo ennen lehtimistä. Kukan verhiö on yhdislehtinen, tavallisesti 5–7-liuskainen, pysty, vähäpätöinen, epäsäännöllinen ja muodostaa matalan kellomaisen hypantion (hypanthium) siihen kiinnittyneiden heteiden kanssa. Kukat ovat teriöttömiä. Heteitä on runsaasti (12–32), ja ne ovat näyttäviä ja antavat kukintoon höyhenmäisen vaikutelman. Valkoiset palhot ovat jopa 17 mm pitkiä, ja ponnet avautuvat kahdella läpällä. Sikiäin kiinnittyy hypantioon noin kolmasosaltaan kokonaispituudestaan. Vartaloita on kaksi, ja ne tulevat vanhemmiten sarvimaisiksi ja käyristyvät kärjestään. Hedelmä on kota, ja kodat sijaitsevat useamman kuin kolmen ryhmissä. Niissä on huomiota herättävät nokkamaiset vartalon jäänteet. Kota on karvapeitteinen, siinä on sekä tähtikarvoja että pidempiä suoria karvoja. Avautumiseltaan kodat ovat selkäluomaisia. Kussakin kodassa on kaksi punaisenruskeaa, kiiltävää ja kovaa siementä, joilla ei ole lentimiä.[2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyhenpensaat ovat kotoisin itäisen Pohjois-Amerikan lauhkeista osista[2].
Luokittelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyhenpensaiden sukuun kuuluu vain kaksi lajia:[2] isohöyhenpensas (Fothergilla major) ja pikkuhöyhenpensas (Fothergilla gardenii).
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Höyhenpensaita viljellään koristetarkoituksiin[2].
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Finto: Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Fothergilla
- ↑ a b c d e f Flora of North America: Fothergilla Flora of North America. Viitattu 16.5.2015. (englanniksi)