Hálfdan Branankasvatin saaga

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Hálfdan Branankasvatin saaga (isl. Hálfdanar saga Brönufóstra ) on keskiaikainen islantilainen saaga, jonka kirjoittajaa ei tunneta. Se luetaan niin kutsuttuihin muinaissaagoihin. Saaga kertoo tanskanmaalaisesta kuninkaanpojasta Hálfdanista, joka joutuu lapsena pakenemaan isänsä surmanneita viikinkejä Bjarmien maahan (isl. Bjarmaland) ja päätyy viikinkiretkillään myös Hellulandiksi kutsutulle alueelle, missä tapaa itselleen suureksi avuksi olevan peikkonaisen, Branan. Hálfdan Branankasvatin saaga on todennäköisesti kirjoitettu vuoden 1300 tietämillä. Saagassa on runsaasti kansansatumaisia piirteitä, minkä vuoksi se on yleensä kategorisoitu seikkailusaagaksi (saks. Abenteuersaga), jotka tyylillisesti ja teemallisesti muistuttavat usein kotoperäisiä ritarisaagoja. Hálfdan Branankasvatin saaga ei sisällä lainkaan runoutta. Saagasta on säilynyt lukuisia keskiajan jälkeisiä käsikirjoituksia, mikä osoittaa saagan olleen hyvin suositun. Sen osalta on tuotu esille myös saagan yhteydet toiseen muinaissaagaan, Grímr Karvaposken saagaan sekä Sörli Vahvan saagaan, jonka kirjoittaja on todennäköisesti tuntenut Hálfdan Branankasvatin saagan . [1] Hálfdan Branankasvatin saagaa ei ole suomennettu.

Hálfdan Branankasvatin saaga suurvalta-ajan Ruotsissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kansansatumaisista piirteistään huolimatta myös muinaisesta menneisyydestä kertovat seikkailusaagat alkoivat 1600–1700-luvulla herättää kiinnostusta erityisesti suurvalta-ajan Ruotsissa. Niiden katsottiin olevan lähteitä, jotka voisivat kertoa jotain Ruotsin muinaisesta ja loistokkaasta menneisyydestä, josta muuten oli saatavilla hyvin vähän lähteitä. Tämän näkemyksen seurauksena muinaissaagoja käytettiin ilman tarvittavaa lähdekritiikkiä myös suurvaltaideologian rakennusaineena ja propagandatarkoituksessa, huolimatta siitä, että osa aikalaistutkijoista suhtautui muinaissaagojen lähdearvoon epäillen jo tuolloin. [2]

Hálfdan Branankasvatin saagan tapahtumat sijoittuvat pääosin Tanskaan ja Pohjois-Euroopan länsiosiin, kuten Englantiin. Osa saagan episodeista sijoittuu kuitenkin Bjarmalandiin, joka 1600–1700-lukujen Ruotsissa luettiin osaksi suurvallan vaikutuspiiriä ja joka siksi herätti kiinnostusta Ruotsissa. Hálfdan Branankasvatin saagaa ei voida pitää lähteenä ajasta ja henkilöistä, joita se kuvaa. Suurvalta-ajan Ruotsissa kyseistä saagaa käsiteltiin kuitenkin historiallisena lähteenä. Koska ruotsalaiset eivät tuolloin enää ymmärtäneet muinaissaagojen kieltä, ilmestyi Hálfdan Branankasvatin saaga ruotsiksi käännettynä Eric Julius Björnerin teoksessa Nordiska kämpa dater vuonna 1737 (Stockholm).[3]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Busch, Kay. 2004 [2002]. Großmachtstatus & Sagainterpretation. Die schwedischen Vorzeitsagaeditionen des 17. und 18. Jahrhunderts. Vol I: Beschreibung. Väitöskirja. Friedrich-Alexander-Universität Erlangen-Nürnberg (FAU), Philosophische Fakultät und Fachbereich Theologie.
  • Kanerva, Kirsi. 2015. Muinaista menneisyyttä etsimässä. Saagakäännöksiä ja riimututkimusta Ruotsin suurvalta-ajalta.Teoksessa Kirjoista kokoelmaksi. Kansansivistystä ja kansainvälisyyttä Turun kaupunginkirjastossa 1800–1900-luvuilla , toim. Kaisa Hypén, Leila Koivunen & Janne Tunturi. Turku: Avain, 246–254.
  • Jorgensen, Peter A. 1993. Hálfdanar saga Brönufóstra. Teoksessa Medieval Scandinavia: An Encyclopedia, toim. Phillip Pulsiano. New York: Garland, 260–261.
  • Simek, Rudolf & Hermann Pálsson. 2007. Lexikon der altnordischen Literatur . Kröners Taschenausgabe 490. Stuttgart: Kröner.
  • Wawn, Andrew. 2006. Whatever Happened to Úlfs saga Uggasonar? (Arkistoitu – Internet Archive) Teoksessa The Fantastic in Old Norse/Icelandic Literature: Sagas and the British Isles; Preprint Papers of The 13th International Saga Conference; Durham and York, 6th-12th August, 2006, toim. John McKinnell, David Ashurst & Donata Kick. Durham: The Centre for Medieval and Renaissance Studies, Durham University, 2: 1015–1024.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Jorgensen 1993; Busch 2004 [2002], 161; Simek & Hermann Pálsson 2007, 179.
  2. ↑ Kanerva 2015; aikalaiskritiikistä esim. Wawn 2006, 1015–1016.
  3. ↑ Busch 2004 [2002], 161.

Käännökset ja editiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hálfdanar saga Brönufóstra. Teoksessa Rafn, C. C. (toim.) 1829–1830. Fornaldar sögur Nordrlanda, 3. Kaupmannahöfn: [s.n.], 559–591.
  • Hálfdanar saga Brönufóstra . Teoksessa Guðni Jónsson (toim.). 1954. Fornaldar sögur Norðurlanda, 4. Akureyri: Íslendingasagnaútgáfan, 287–318.
  • Hier hefur Sogu Af Halfdane Bronufostra. / Här hafwer Sagan Af Halfdan Branas fosterson Sit uphof. / Hic incipit Historia De Halfdano, Branæ Alumno. Teoksessa Nordiska kämpa dater , käänt. & toim. Eric Julius Björner. Stockholm, 1737.
  • Kruse, Mathias (toim. & käänt.). 2009. Die Geschichte von Halfdan, dem Schützling der Brana. Hálfdanar saga Brönufóstra: Übersetzung und Kommentar. München: Herbert Utz. (saksaksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Hálfdan_Branankasvatin_saaga&oldid=22659010”