Gwyneddin kuningaskunta
| Gwyneddin kuningaskunta |
|||
|---|---|---|---|
500-luku – 1282 |
|||
|
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | kuningaskunta | ||
| Edeltäjä | Rooman valtakunta | ||
| Seuraaja | Englanti | ||
Gwyneddin kuningaskunta oli kuningaskunta Pohjois-Walesissa suurin piirtein nykyisen Gwyneddin kreivikunnan alueella. Se perustettiin Rooman valtakunnan vallan romahdettua Britanniassa, ja sen kuninkailla oli merkittävä rooli itsenäisen Walesin historiassa. Osa heistä hallitsi suuria osia nykyisestä Walesista. Sen viimeisenä itsenäisenä hallitsijana pidetty Llywelyn ap Gruffudd sai surmansa taistelussa Englantia vastaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gwynedd muodostui Rooman valtakunnan vallan luhistuessa Britanniassa. Nimi Gwynedd mainitaan ensimmäisen kerran 500-luvulla tehdyssä kivikaiverruksessa Penmachnossa, jossa käytetään nimen latinalaista muotoa Venedotia. Nimi on todennäköisesti kelttiläistä alkuperää, mutta sen tarkemmasta merkityksestä on useita toisistaan poikkeavia teorioita. Gwyneddin myyttinen perustaja oli Cunedda, mutta ensimmäinen sen aikalaislähteissä mainittu hallitsija oli Maelgwn. 600-luvulla Gwynedd soti anglosaksien perustamaa Northumbrian kuningaskuntaa vastaan. Merfyn ap Gwriad perusti uuden dynastian vuonna 825 ja monet sittemmän Walesin historian merkkihenkilöt polveutuvat hänestä. Rhodri Mawr oli ensimmäinen Walesin yhdistänyt hallitsija, mutta alue hajosi jälleen hänen kuoltuaan. Sittemmin Gwyneddistä tuli osa Deheubarthin kuningas Hywel Ddan alueita 900-luvun lopulla ja 1000-luvun alussa alue saattoi olla viikinkien perustaman Dublinin kuningaskunnan alaisuudessa.[1]
Gwyneddistä tuli jälleen merkittävä tekijä Gruffudd ap Llywelynn valtakaudella. Hän valtasi suuria osia Walesista, mutta alue hajosi jälleen hänen kuollessaan vuonna 1064. 1000-luvun lopulla valtaan nousi Merfyn ap Gwriadin jälkeläinen Gruffudd ap Cynan ja vuonna 1137 hänen poikansa Owain Gwynedd. Owainin kuoltua kuningaskunta ajautui taisteluihin hänen poikiensa välillä, mutta lopulta valtaan nousi hänen pojanpoikansa Llywelyn ap Iorwerth. Englanti tunnusti hänen pojanpoikansa Llywelyn ap Gruffuddin Walesin prinssiksi vuonna 1267. Llywelyn ajautui kuitenkin kahteen sotaan englantilaisia vastaan vuosina 1276–7 ja 1282–3 saaden surmansa taistelussa vuonna 1282. Hänen veljensä Dafydd ap Gruffudd jäi vangiksi vuonna 1283 ja teloitettiin. Rhuddlanin säädöksellä vuonna 1284 entinen Gwynedd jaettiin Angleseyn, Caernarfonin ja Merionethin kreivikuntiin.[1]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b John T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 867-868. (Volume III G–L) ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8 (englanniksi)