Gruffudd ap Cynan
| Gruffudd ap Cynan | |
|---|---|
 T. Prytherchin maalaus (1900), jossa Hugh d’Avranches on vapauttamassa Gruffudd ap Cynania. | |
| Gwyneddin kuningas | |
| Valtakausi | 1081–1137 |
| Edeltäjä | Trahaearn ap Caradog |
| Seuraaja | Owain Gwynedd |
| Syntynyt |
n. 1055 Dublin, Irlanti |
| Kuollut |
1137 Wales |
| Puoliso | Angharad ferch Owain |
| Lapset |
Cadwallon ap Gruffydd Owain Gwynedd Cadwaladr ap Gruffydd Susanna Gwenllian ferch Gruffydd |
| Suku | Aberffraw |
| Isä | Cynan ab Iago |
| Äiti | Ragnailt ingen Amlaíb |
Gruffudd ap Cynan (n. 1055 Dublin, Irlanti – 1137) oli Walesin alueella sijainneen Gwyneddin kuningas 1081–1137. Hän syntyi Dublinissa, jossa hänen isänsä Cynan ab Iago oli maanpaossa. Gruffudd valtasi Gwyneddin kruunun 1081, mutta hänet vangittiin pian tämän jälkeen. Gruffudd palasi kuninkaaksi 1099 ja hallitsi Gwyneddiä sen jälkeen kuolemaansa asti.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gruffudd ap Cynan syntyi Dublinissa, jossa hänen isänsä Cynan ab Iago oli maanpaossa. Gruffuddin äiti Rhagnell oli Dublinin norjalaisia. Gruffudd kuului walesilaiseen hallitsijasukuun, ja hänen isoisänsä Iago ab Idwal ap Meurig oli hallinnut Gwyneddia vuonna 1039 tapahtuneeseen murhaansa asti.[1][2]
Iagon murhan jälkeen Gwyneddia hallitsi muutamia vuosikymmeniä eri vallananastajat. Gruffudd ylitti Irlanninmeren vuonna 1075 aikeenaan saada takaisin isänperintönsä.[1] Gruffuddin sotaretki alkoi voitokkaasti, mutta toinen kruunua tavoitellut walesilainen Trahaearn ap Caradog ajoi takaisin Irlantiin. Gruffud palasi Walesiin vuonna 1081, jolloin hänellä oli tukena skandinaavisia ja irlantilaisia joukkoja. Hän kukisti Trahaearnin Mynydd Carnin taistelussa ja otti Gwyneddin kruunun.[2]
Gruffud ei ehtinyt olla kauaa kuninkaana, kun hänen omat miehensä pettivät hänet. Gruffud oli useita vuosia normannijaarli Hugh d’Avranchesin vankina. Hän pakeni Irlantiin vuonna 1098. Seuraavana vuonna Gruffud palasi jälleen Walesiin, ja hän onnistui Norjan kuninkaan Maunu Paljassäären avulla ajamaan normannit pois Walesin pohjoisosista. Grufudd teki vuonna 1101 Englannin kuninkaan Henrik I:n kanssa sopimuksen, joka takasi Gruffuddille valta-aseman suureen osaan Gwyneddia.[2]
Gruffudin pojat Owain Gwynedd ja Cadwaladr ap Gruffydd laajensivat isänsä valtakuntaa ja valtasivat Gwyneddille uusia alueita.[1] Gruffudd hallitsi kuolemaansa 1137 asti. Hänen kautensa tunnetaan kukoistuksen aikana, ja hän rakennutti uudelleen muun muassa viikinkien vuonna 1073 tuhoaman Bangorin katedraalin, jonne Gruffud myös haudattiin.[2]
Säilynyt, keskiaikainen elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Gruffud on ainoa keskiaikainen Walesin hallitsija, jonka aikalaiselämäkerta on säilynyt.[1] Alkuperäinen latinankielisen alkuperäisteoksen uskotaan hävinneen, mutta siitä on säilynyt sen käännös keskikymrille. On kuitenkin mahdollista, että eräs 1500-luvulta peräisin oleva latinankielinen teos on kopio alkuperäisestä. Muita tunnettuja latinankielisiä teoksia on pidetty käännöksinä kymrinkielisestä käännöksestä.[3] Alkuperäisen elämäkerran kirjoittaa ei tiedetä, mutta tämä oli todennäköisesti kirkonmies ja teos kirjoitettiin luultavasti 1100-luvun lopulla.[1] Teoksen tarinan todenperäisyydestä on kiistelty. Selvää on, että teoksen tarkoituksena oli pönkittää Gruffuddin ja näin myös hänen jälkeläisten legitimiteettiä Gwyneddin hallitsijoina.[3]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e Perry, Thomas: Gruffudd ap Cynan Dictionary of Welsh Biography. Viitattu 27.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b c d Gruffudd ap Cynan Cyngor Gwynedd a Phartneriaid / Gwynedd Council and Partners. Viitattu 27.12.2017. (englanniksi)
- ↑ a b John T. Koch: Celtic Culture - A Historical Encyclopedia, s. 852-853. (Volume II Celto–F) ABC-CLIO, 2006. ISBN 1-85109-445-8 (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Gruffudd ap Cynan Wikimedia Commonsissa
|
Edeltäjä: Trahaearn ap Caradog |
Gwyneddin ruhtinas 1081–1137 |
Seuraaja: Owain Gwynedd |
| ||||||||||||||||||
