Gustaf Lundahl (kauppaneuvos)
| Gustaf Lundahl | |
|---|---|
 |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 21. tammikuuta 1783 Messukylä |
| Kuollut | 20. elokuuta 1846 (63 vuotta) Tampere |
| Ammatti | kauppias |
| Puoliso | Anna Charlotta Rung |
Gustaf Lundahl (21. tammikuuta 1783 Messukylä – 20. elokuuta 1846 Tampere) oli suomalainen Tampereella vaikuttanut kauppias ja kauppaneuvos.
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lundahlin vanhemmat olivat Ruotsin Smålandista Tampereelle muuttanut kauppias Birger Lundahl ja Anna Katarina Ahlberg. Koulut käytyään hän aloitti uransa isänsä palveluksessa ja vuonna 1809 hän peri isänsä Kauppakatu 10:ssä sijainneen kauppaliikkeen. Lundahl kuului Tampereen merkittävimpiin kauppiaisiin ja hänen liikkeensä oli laajimmillaan 1830-luvulla. Kauppaliikkeen lisäksi Lundahlilla oli tiilitehdas Nalkalassa ja hän omisti Messukylässä sijainneet Haiharan ja Ylisen tilat. Lundahl kuului Tampereen kaupunginvanhimpiin 1819–1843. Hän sai kauppaneuvoksen arvon 1826 ja Pyhän Stanislauksen ritarikunnan III luokan merkin 1835.
Keisari Aleksanteri I asui Lundahlin luona vieraillessaan Tampereella syksyllä 1819 ja Lundahl toimi keisarin oppaana tämän tutustuessa Tammerkoskeen. J. J. Nervander toimi perheessä kotiopettajana ja J. L. Runeberg vieraili Lundahlien luona useaan otteeseen. Lundahl aloitti ensimmäisenä suomenkielisten kirjojen myynnin Tampereella ja hän jakoi jopa ilmaiseksi ystävänsä Jaakko Juteinin kirjoja yleisölle. Lundahl avusti myös James Finlaysonia tämän perustaessa puuvillatehdastaan Tampereelle. Hän muun muassa osti keinottelun estämiseksi ennakkoon tehtaan tarvitsemat tontit Tammerkosken rannalta ja myi ne valtiolle ostohintaan. Valtio puolestaan luovutti tontit Finlaysonille ilmaiseksi.
Aleksanteri I:n mainittiin nauttineen vierailunsa aikana 1819 kahvia Lundahlin talon pihassa sijainneessa empiretyylisessä paviljongissa. Puutarhakatu 17:ssa Tampereen Vapaaseurakunnan omistamalla tontilla sijainnut paviljonki siirrettiin syyskuussa 1939 uudisrakennuksen tieltä Nokialle varatuomari Ossian Procopén omistaman Viikin kartanon puutarhaan. Siirron yhteydessä paviljongin lahonnut lattiaosa jouduttiin uusimaan. Hämeen Museoseura oli esittänyt Tampereen kaupungille, että paviljonki olisi siirretty Näsipuistoon paikalle, josta Aleksanteri I tarkasteli Tammerkosken kuohuja mutta esitys tuli hylätyksi.[1][2][3]
Lundahl oli naimisissa vuodesta 1809 Anna Charlotta Rungin kanssa. Heidän lapsiaan olivat:
- Augusta Lundahl, Lauantaiseurassa mukana ollut runoilija
- Gustaf Lundahl, Helsingin yliopiston tähtitieteen professori
- Karl Lundahl, lääkäri ja luonnontutkija
Gustaf Lundahl on haudattu Tampereen vanhalle hautausmaalle, jonka paikalla sijaitsee nykyään Pyynikin kirkkopuisto.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Viljo Rasila: Kauppaneuvos Gustaf Lundahl (1783–1846). Suomen talouselämän vaikuttajat -verkkojulkaisu (maksullinen). 5.9.2009. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Jari P. A. Niemelä : Gustaf Lundahl oli Tampereen mahtimiehiä (Arkistoitu – Internet Archive)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ N.s. Lundahlin paviljonki siirretty Wiikin kartanoon, Nokian Uutiset, 28.09.1939, nro 39, s. 1, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024
- ↑ N.s. Lundahlin paviljonki siirretty Wiikin kartanoon, Aamulehti, 24.09.1939, nro 257, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024
- ↑ Keisari Aleksanteri I:n paviljonki Tampereella, Aamulehti, 05.06.1939, nro 148, s. 3, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot. Viitattu 04.06.2024
