Grevensvængen löytö
Grevensvængen löytö (tansk. Grevensvængefundet) muodostui kuudesta pienestä valetuista pronssipatsaasta, jotka löytyivät 1700-luvulla Etelä-Sjællannista Næstvedin lähellä sijaitsevasta Grevensvængestä. Niistä on jäljellä enää yksi akrobaattinen nainen ja toinen polvistunut mies ja nämä kuuluvat Tanskan kansallismuseon pysyväisnäyttelyyn. Muut patsaat jäivät kadoksiin tai tuhoutuivat vuonna 1807, kun englantilaiset pommittivat laivoistaan Kööpenhaminaa. Patsaat, jotka ajoitetaan noin 800 eaa. eli Monteliuksen periodille V, tunnetaan myös Marcus Schnabelin laatimasta piirroksesta, joka on myös säilynyt. Patsaista on käytettävissä myös toinen ajoitus, joka on 1100–900 eaa.[1][2]
Historiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esineiden löytöyhteys on jäänyt unohduksiin historian hämärään. Kuitenkin tiedetään, että ne ovat löytyneet maasta, joten kyseessä on todennäköisesti ollut aikanaan votiiviuhraus. Museon (silloin Danmarks Oldtid) muinaiskalupäiväkirjaan on tehty asiasta puutteellisia merkintöjä vuonna 1779. Asia on varmaankin ollut norjalaisen papin Marcus Schnabelin 2. tammikuuta 1779 päivätty kirje, jossa hän kertoo, että vuosia aiemmin oli löytynyt kuusi pronssipatsasta. Hän kuvailee tehtyä löytöä ja liittää kirjeen mukaan myös piirroksen esineistä. Osa patsaista oli toki jo museolla, mutta ne kaikki tuhoutuivat vuoden 1807 pommituksissa. Vuonna 1823 museo saa haltuunsa vielä yhden kypäräpäisen miespatsaan. Se oli kiinnitettynä peltilevyn vasempaan puoliskoon, mutta Schnabelin piirroksen mukaan toinen samanlainen peilikuvaan muotoiltu hahmo tuli asettaa levyn oikeaan puoliksoon. Vuonna 1839 sai museo huutokaupassa haltuunsa naisakrobaattia esittävän pienoispatsaan. Tälläkin oli kiinnitystä varten peltipalanen jalassaan. Muita hahmoja ei ole enää tullut tämän jälkeen esille. Vuonna 2006 ilmoitettiin museolle vielä löytöpaikka, joka suullisen traditioon perustuen sijaitsee 130 metriä maatalon takana olevassa entisessä turpeennostopaikassa. Kohdetta ei kuitenkaan ole pystytty enää vahvistamaan oikeaksi.[2]
Patsaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kolme patsaista esittävät naruhameisia naisia, jotka tekevät akrobaattisia liikkeitä. He taivuttavat vartaloaan taaksepäin kaarelle ja todennäköisesti kiepsahtavat käsiellä varassa takaisin jaloilleen. Nauruhameen lisäksi heillä on kaularengas ja jonkinlainen päähine yllään. Kaksi patsaista esittävät polvistuneita kypäräpäisiä miehiä. He istuvat jalkojensa päällä ja ojentavat toisella kädellään pitkävartista rituaalikirvestä eteensä ja pitävät toista kättään vatsaansa vasten. Heidän kypäränsä muistuttavat esimerkiksi Veksøstä löytyneitä kypäriä, joita löytyi myös kaksi. Kaulassaan heillä on kaularengas ja myös vatsan yli kulkee rengas, mikä on tulkittu vyöksi. Viimeinen patsas on seisova nainen, joka ojentaa kätensä suoraan sivulle ja hän pitää toista kättään vatsaansa vasten. Hänellä on yllään päähine, kaularengas, rintasolki (?), vyö ja pitkä hame. Hänet oli kiinnitetty pronssilevylle, jonka toisessa päässä oli paikka yhdelle patsaalle. Sitä ei kuitenkaan ole löydetty.[1][3]
Patsaissa olevien peltiliuskojen takia ajatellaan, että ne kaikki olisivat olleet kiinnitettyjä johonkin alustaan. Se on ilmeisesti ollut puuta, koska siitä ei ole mainitoja missään. Lähinnä kalliopiirroksiin viitaten ovat tutkijat ajatelleet alustana olleen laivan. Tällaisia kalliokuvia tunnetaan, missä laivalla toimitetaan uskonnollista riittiä. Niissä esiintyy kirveitä kohottavia tai lureja soittavia miehiä sekä kuperkeikkoja heitteleviä naisia. Juuri näiden patsaiden ja eräiden kalliopiirrosten takia ajatellaan, että myös ne tammiarkkuhautauksien naruhameiset naiset olisivat osallistuneet itsekin uskonnollisiin riitteihin.[1][3]
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Glob, P.V.: Kultbåde fra Danmarks Bronzealder (PDF-linkki), 1961, KUML (tanskaksi)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Kaul, Flemming: Grevensvængefundet Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 19.6.2018. (tanskaksi)
- ↑ a b c Fund og Fortidsminder: Grevensvænge (050408-6), Slots- og Kulturstyrelsen, viitattu 19.6.2018 (tanskaksi)
- ↑ a b Jensen, Jørgen: De hellige handlinger Den Store Danske. Gyldendal. Viitattu 19.6.2018. (tanskaksi)
