Pronssinen rituaalikirves

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulttikirves Pohjois-Sjællannista, Tanskasta. Se on ajoitettu nuoremmalle pronssikaudelle.

Pronssinen rituaalikirves on pronssikaudella ollut reikäkirveen kirvestyyppi, joka oli varattu vain uskonnollisten riittien toimittamiseen. Kirveiden tarkkaa roolia riiteissä ei tunneta, mutta siihen saattoi liittyä myyttiset kaksoset, jotka kantoivat kirveitä. Oikeiden ja usein myös parittain löydettyjen kirveiden lisäksi, on löydetty myös pienoispatsaita, jotka esittävät kirveitä kantavia kaksosia, ja kalliopiirroksia, joiden motiivit ovat aivan samat. Vaikka rituaalit olisi voinut toimittaa työkirveidenkin avulla, on niitä varten teetetty vain esityksissä käytettäviä kirveitä. Ne eivät aina ole olleet teräviä taikka ne eivät olisi edes kestäneet toistuvia iskuja. Yleensä ne ovat muita kirveitä koristeellisimpia ja monesti epäkäytännöllisiä. Vaikuttavimmat seremoniakirveet ovat olleet hyvin leveäteräisiä.[1]

Rituaalikirvestä voi kutsua myös nimellä paraatikirves tai kulttikirves. Sillä on muissa kielissä erilaisia nimityksiä: ruots. kultyxa, paradyxa, praktyxa, processionsyxa, skogstorpsyxa tai tansk. kultøkse, processionsøkse.[1]

Skogstorpin kirves (ruots. Skogstorpstyp, kuva alla) on yleisnimitys rituaalikirveille, jollainen löytyi Kälbyn Skogstorpista Eskilstunasta vuonna 1862. Kirveitä löytyi kaksi, joista toinen oli kokonaan hajonnut. Kirveen terä on 39 senttimetriä pitkä ja 27 korkea. Se on valettu savisydämen ympärille millimetrin paksuna pronssilevynä. Sen kapenevan varren putkessa oli löydettäessä vielä kiinni tammesta veistetty varsi. Koristelussa oli käytetty kultaisia ympyräkiekkoja ja meripihkan palasia. Aivan samanlaiset kirveet on löydetty myös Tanskasta. Kirves on näytteillä Tukholman Historiallisessa museossa.[2][3][4]

Galstadin kirves (ruots. Galstadfyndet) löytyi Tumbergista (RAÄ Tumberg 11) ja se muistuttaa kovasti Tanskan Pohjois-Sjællannista löytynyttä rituaalikirvestä, josta on artikkelin pääkuva. Sen ajoituksen voisi ajatella olevan sama eli se kuuluisi myöhäispronssikaudelle.[5]

  1. a b Stenröse och Teg: Yxor(ruotsiksi), viitattu 20.6.2018
  2. Skogstorp, Husby-Rekarne, Södermanland SHM:n esinetietokanta. Statens Historiska Museet. Viitattu 20.6.2018. (ruotsiksi)
  3. Svensson, Anders: Skogstorpsyxorna(ruotsiksi), viitattu 20.6.2018
  4. Montelius, Oscar: Solgudens yxa och Thors hammare(ruotsiksi), Svenska Fornminnesföreningens Tidskrift, 4/10, viitattu 20.6.2018
  5. Sjöberg, Jan Eric: Offerfyndet från Galstad, 2008, viitattu 20.6.2018
  6. Tunbyvägen 74, Västerås, Västmanland SHM:n esinetietokanta. Statens Historiska Museet. Viitattu 20.6.2018. (ruotsiksi)
  7. Lilla Slågarp, Skåne SHM:n esinetietokanta. Statens Historiska Museet. Viitattu 20.6.2018. (ruotsiksi)