Greta Lisa Jäderholm-Snellman
Greta Lisa Jäderholm-Snellman (22. toukokuuta 1894 Helsinki – 9. helmikuuta 1973 Alicante, Espanja) oli suomalainen keraamikko ja vapaa toimittaja.
Ura
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäderholm-Snellmanin vanhemmat olivat Herman Gustaf Jäderholm ja Hilma Fredrika Nyberg. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Nya Svenska Samskolanista vuonna 1912. Myöhemmin hän opiskeli Taideteollisuuskeskuskoulussa. Hän teki useita opintomatkoja Englantiin, Ruotsiin ja Ranskaan vuosien 1914–1932 aikana.
Vuosina 1919–1921 Jäderholm-Snellman työskenteli Ranskassa, Atelier de Lachenalissa, Chatillonissa keraamikkona. Hän työskenteli keraamikkona Oy Arabia Ab:n tehtaalla Helsingissä vuosina 1921–1937, Sèvresin tehtaalla, Ranskassa vuosina 1937–1939, Riihimäen Lasi Oy:n tehtaalla vuosina 1937–1949 ja Oy Ahlström Ab:n Iittalan lasitehtaalla 1945–1962.
Jäderholm-Snellman toimi vuosina 1929–1937 posliininmaalauksen opettajana Taideteollisuuskeskuskoulussa. Hän toimi Cité Internationale des Arts à Paris’n hallintoneuvoston jäsenenä vuosina 1958–1973 ja Pariisin taiteilijakaupungin säätiön johtokunnan jäsenenä vuosina 1960–1973.
Jäderholm-Snellman toimi vapaana toimittajana ja kirjoitti useisiin suomalaisiin sanoma- ja aikakauslehtiin sekä avusti The Studio Yearbook of Decorative Artin toimittamisessa. Hänellä oli yksityisnäyttelyt Galerie Hörhammerissa vuosina 1921, 1922 ja 1925, Pariisin L’atelier 75:ssä 1933, Heal & Son -tavaratalon näyttelytilassa 1937 ja Studio Schraderissa Kööpenhaminassa 1949.[1]
Jäderholm-Snellman tunnetaan Arabian taiteilijana, mutta hän loi uraa vapaana taiteilijana 1920-luvulta lähtien. Keskieurooppalaiset vaikutteet näkyvät Jäderholm-Snellmanin keraamisessa tuotannossa. Ominaisia tuotannolle ovat maalauskoristelut hänen itsensä muotoilemissa astiakokonaisuuksissa ja uniikeissa koriste-esineissä. Hän modernisoi jo olemassa olevia astiastomalleja ja loi uusia. Hänen tuotantoaan on kuvailtu art decon ja ranskalaisen muotoilun liitoksi, jossa korostui jo Atelier Lachenalissa omaksuttu erilaisten lasitteiden ja maalaustapojen kokeilu. Jäderholm-Snellmanin kehittämä tekniikka oli pienille esineille soveltuva metallisyövytyskoristelu. Muita toistuvia teemoja ovat craquelèe-lasite, norsunluun ja korallin sävyt, musta, punainen ja turkoosi. Koristeaiheita ovat tyylitellyt kasvit ja linnut ja orientalistiset kuviot.
Greta Lisa Jäderholm-Snellman oli naimisissa taiteilija Eero Snellmanin kanssa. Avioliitosta syntyi tytär, taidemaalari Maria Christina Snellman (1928–2014[2]).[3]
Näyttelyitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Galerie Hörhammer
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäderholm-Snellmanin ensimmäinen yksityisnäyttely avattiin Galerie Hörhammerissa Helsingissä joulukuussa 1921. Esillä oli fajanssia ja posliinia. Näyttelyssä taiteilija esitteli Lachenalin ateljeessa, Pariisin lähellä. Itämaiset vaikutteet olivat näkyviä, niiden rinnalla nähtiin joitakin yksinkertaisesti ja linjakkaasti koristeltuja ranskalaisia astiastoja. Marraskuussa 1922 avatussa Galerie Hörhammerin näyttelyssä Jäderholm-Snellman esitteli maalattua posliinia sekä Arabian tehtaalla poltettua keramiikkaa. Näyttelyssä nähtiin aiemmasta näyttelystä poiketen kansallinen henki. Taiteilijan nähtiin ammentaneen suomalaisesta koristeperinteestä ja ottaneen kiinnostavalla tavalla vaikutteita ryijyjen muotokielestä.
L’Atelier 75
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäderholm-Snellmanin L’Atelier 75 näyttely järjestettiin muotoiluun keskittyneen myymälän näyttelytilassa. Esillä oli yhteensä 60 teosta. Pariisissa esillä olleet, kuparilasitetut esineet palkittiin Milanon triennaalissa 1933.
Heal & Son
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jäderholm-Snellman sai Suomen Lontoon suurlähettiläspari Gripenbergiltä vinkin mahdollisuudesta saavuttaa menestystä Lontoossa. Jäderholm-Snellman matkusti kaupunkiin selvittämään mahdollisten näyttelytilojen osoitteita ja kävi tutustumassa niihin paikan päällä. Heal’s-tavaratalon näyttelyhuoneisto valikoitui sopivimmaksi, ja niin helmikuussa 1937 avattiin Lontoossa yksityisnäyttely. Heal’silla oli esillä keramiikkaa ja lasia. Näyttely sai Isossa-Britanniassa laajaa huomiota, British Gaumont Film Company teki siitä lyhytelokuvan. Jäderholm-Snellman lahjoitti joitakin näyttelyn esineistä Victoria & Albert -museolle. Heal’sin näyttelyn esineistä suurin osa myytiin. Heal’sin näyttelyn aikana taiteilijan työura Arabiassa päättyi. Perhe Snellman muutti Pariisiin, ja Jäderholm-Snellman aloitti työskentelyn Sèvresin tehtaassa. Vuonna 1937 hän osallistui myös Pariisin maailmannäyttelyyn, jossa saavutti menestystä.[4]
Studio Schrader
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Näyttely Kööpenhaminassa 1949 esitteli Jäderholm-Snellmanin lasimuotoilua. Hän oli muotoillut lasia jo 1930-luvulla, mutta Kööpenhaminan näyttelyn yhteydessä hänestä alettiin käyttää nimitystä lasimuotoilija. Lasimuotoiluun liittyi tiivis yhteistyö teollisuuslaitoksen kanssa. Kööpenhaminan näyttelyssä oli esillä muun muassa kolmiosainen, lasinen tarjoilusarja ja erilaisia lasistoja.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Greta-Lisa Jäderholm-Snellman 1894–1973. (Taideteollisuusmuseon näyttely Greta-Lisa Jäderholm-Snellman 1894–1973: Keramiikkaa ja lasia) Taideteollisuusmuseo, 1981.
- ↑ Christina Snellman (1928-2014) Hagelstam & Co. Viitattu 19.11.2022.
- ↑ Snellman, Eero hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)
- ↑ Nyman, Hannele – Suortti-Vuorio, Auli: ”Greta-Lisa Jäderholm-Snellman”, Art Deco ja taiteet France–Finlande 1905–1935, s. 119–127. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. (suomeksi, ruotsiksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomalaisia savitöitä Parisissa, Suomen Kuvalehti, 06.01.1934, nro 2, s. 20, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| Auktoriteettitunnisteet: Kansalliset |
|---|
