Grant Holloway
| Mitalit | |||
|---|---|---|---|
_2018.jpg) Grant Holloway vuonna 2018. | |||
Maa:  Yhdysvallat
| |||
| Miesten yleisurheilu | |||
 Olympialaiset
| |||
 Kultaa |
Pariisi 2024 | 110 m aidat | |
 Hopeaa |
Tokio 2020 | 110 m aidat | |
| MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Doha 2019 | 110 m aidat | |
| Kultaa |
Eugene 2022 | 110 m aidat | |
| Kultaa |
Budapest 2023 | 110 m aidat | |
| Sisäratojen MM-kilpailut | |||
| Kultaa |
Belgrad 2022 | 60 m aidat | |
| Kultaa |
Glasgow 2024 | 60 m aidat | |
Grant Holloway (s. 19. marraskuuta 1997) on yhdysvaltalainen pika-aitajuoksija. Hän voitti kultaa 110 metrin aitajuoksussa Dohan MM-kilpailuissa 2019 ajalla 13,10. Tokion olympialaisissa vuonna 2021 hän saavutti 110 metrin aitajuoksussa hopeaa ajalla 13,09. Belgradin MM-hallikilpailuissa 2022 hän voitti 60 metrin aitajuoksun maailmanmestaruuden. Toisen ulkoratojen maailmanmestaruutensa Holloway otti Eugenessa 2022 ajalla 13,03 ja kolmannen Budapestissa 2023 ajalla 12,96. Hän voitti sisäratojen maailmanmestaruuden 60 metrin aitajuoksussa Glasgow'ssa 2024 ajalla 7,29. Pariisin olympialaisissa 2024 hän voitti 110 metrin aitajuoksun kultaa ajalla 12,99.
Yhdysvaltain yliopistourheilun (NCAA) mestaruuskisoissa Holloway on voittanut kahdeksan mestaruutta. Hän voitti ulkoradoilla 110 metrin aitajuoksun vuosina 2017, 2018 ja 2019 ja 4 × 100 metrin viestissä vuonna 2019 ja sisäradoilla 60 metrin juoksun mestaruuden 2019 ja 60 metrin aitajuoksun vuosina 2017, 2018 ja 2019. Hän on NCAA-historiassa ainoa miesurheilija joka on voittanut pika-aitojen mestaruuden kolmesti peräkkäin sekä ulko- että sisäradoilla. Vuonna 2019 hänestä tuli Willie Gaultin (1983) ja Terrence Trammellin (2000) jälkeen kolmas miesurheilija joka voitti samana vuonna sekä 60 metrin sileän juoksun että 60 metrin aitajuoksun NCAA-mestaruuden.[1] Hän voitti Yhdysvaltojen olympiakarsinnoissa 110 metrin aitajuoksun 2021 ja 2024 sekä sisäratojen Yhdysvaltojen-mestaruuden 60 metrin aitajuoksussa 2022.
Holloway on voittanut Timanttiliigassa 110 metrin aitajuoksun Monacossa ja Zürichissä 2022, Firenzessä, Pariisissa ja Lontoossa 2023 sekä Eugenessa, Chorzówissa, Monacossa ja Zürichissä 2024.
Helmikuussa 2021 Holloway rikkoi 60 metrin aitajuoksussa Colin Jacksonin lähes 27 vuotta vanhan maailmanennätyksen (7,30) yhdellä sadasosasekunnilla juostuaan Madridissa ajan 7,29.[2] Hän sivusi maailmanennätystään 7,29 maaliskuussa 2022 Belgradissa MM-hallikilpailuiden välierässä.[3] Hän paransi ennätyksen lukemiin 7,27 Yhdysvaltojen-mestaruuskilpailujen alkuerissä Albuquerquessa 16. helmikuuta 2024.
110 metrin aitajuoksun ennätyksensä 12,81 s Holloway juoksi Eugenessa kesäkuussa 2021. Korkeushypyssä hänen ennätyksensä on 216 cm vuodelta 2014 ja pituushypyssä 817 cm vuodelta 2018.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Grant Holloway Kansainvälinen yleisurheiluliitto. (englanniksi)
- Grant Holloway Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu). (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Grant Holloway – Track and Field – Florida Gators Florida Gators. Viitattu 26.2.2021. (englanniksi)
- ↑ Uusitalo, Timo: Holloway aitoi pika-aidoissa maailman ennätyksen – Elmo Lakka todisti hurjaa aikaa aitiopaikalta yle.fi. 24.2.2021. Viitattu 26.2.2021.
- ↑ Duplantis kuorrutti mestaruuden ME:llä, Holloway sivusi ME:tä, Vuleta täytti kotikatsomon toiveet Yleisurheilu.fi. 20.3.2022. Viitattu 21.3.2022.
|
1896: Thomas Curtis | 1900: Alvin Kraenzlein | 1904: Frederick Schule | 1908: Forrest Smithson | 1912: Frederick Kelly | 1920: Earl Thomson | 1924: Daniel Kinsey | 1928: Sid Atkinson | 1932: George Saling | 1936: Forrest Towns | 1948: William Porter | 1952: Harrison Dillard | 1956: Lee Calhoun | 1960: Lee Calhoun | 1964: Hayes Jones | 1968: Willie Davenport | 1972: Rod Milburn | 1976: Guy Drut | 1980: Thomas Munkelt | 1984: Roger Kingdom | 1988: Roger Kingdom | 1992: Mark McKoy | 1996: Allen Johnson | 2000: Anier García | 2004: Liu Xiang | 2008: Dayron Robles | 2012: Aries Merritt | 2016: Omar McLeod | 2020: Hansle Parchment | 2024: Grant Holloway |
|
1983: Greg Foster | 1987: Greg Foster | 1991: Greg Foster | 1993: Colin Jackson | 1995: Allen Johnson | 1997: Allen Johnson | 1999: Colin Jackson | 2001: Allen Johnson | 2003: Allen Johnson | 2005: Ladji Doucouré | 2007: Liu Xiang | 2009: Ryan Brathwaite | 2011: Jason Richardson | 2013: David Oliver | 2015: Sergei Šubenkov | 2017: Omar McLeod | 2019: Grant Holloway | 2022: Grant Holloway | 2023: Grant Holloway |
